KUNTIEN JOHTAMINEN 2100 -luvulla

Muokattu ote kirjasta ”En usko sattumiin, konsultin testamentti”

Poliittisessa kentässä vastakkainasettelu ja ”me vastaan muut” -asenne hidastavat kehittymistä, eivätkä päätökset ole aina parhaita kunnan ja kuntalaisten kannalta. Olen valmentanut valtuustoryhmiä ja huomannut, että mitä suurempi joukko käsittelee samoja asioita, sitä vaikeammiksi ne tulevat.

Todennäköisesti kuntien johtamis- ja päätöksentekojärjestelmät ovat tulevaisuudessa muuttuneet, kuten myös laki valtuutettujen määrästä ja päätöksenteosta. Demokratian lisäksi tavoitteena on löytää kuntien johtamiseen entistä enemmän todellista viisautta, osaamista ja yhteistyökykyä.

Poliittinen järjestelmäkin on mahdollisesti muuttunut arvopohjaiseksi, jossa arvot on määritelty ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi ja ne on jaettu kolmeen pääryhmään ihmisten 1. fyysisten, 2. sosiaalisten ja 3. henkisten tarpeiden pohjalta. Ehdokkaiden arvot ovat priorisoituna esillä vaaleissa.

Ehdokkaiden yhteistyöhalu ja -kyky pitäisi myös saada näkyviin, koska kuntien kannalta on tärkeä, että poliittisten vastakkainasettelujen ja pelien tilalle saadaan yhdessä tehokkaasti ja joustavasti toimivia edustajia; jotka kykenevät molempiin – ammatilliseen väittelyyn ja yhdessä sopimiseen.

Läpinäkyvyyttä, tietotekniikkaa ja yhteistyötä hyväksi käyttäen pystytään kunnissa johtamisjärjestelmien avulla mahdollisuuksien ja uhkien havainnoimiseen reaaliajassa, tilanteiden datapohjaiseen analyysiin ja nopeampaan päätöksentekoon. Silloin ei tarvita enää suuria päätöskokouksia, jotka hidastavat kehittymistä ja mahdollistavat vastakkainasettelut ja poliittiset pelit.

Nykyisistä lautakunnista tulee tehokkaita työryhmiä, joiden koulutus keskittyy toimialan ymmärtämiseen, kuntalaisten tarpeiden ja toimialan resurssien tuntemiseen. Lautakuntien jäsenet on valittu vaalien jälkeen arvojen ja osaamisen perusteella siten, että he edustavat riittävän laajaa näkemystä kunnassa ja toimialalla.

Lopulliset päätökset tekee hallitus työryhmien ehdotusten pohjalta. Hallituksen koulutus keskittyy kunnan ja sen taloudellisten ja henkisten resurssien tuntemiseen, kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja arvojohtamiseen. Jos hallitus on eri mieltä lautakuntien päätösehdotuksista tai kyse on useamman toimialan yhteisestä hankkeesta, kootaan erillinen työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida tarkemmin kokonaisuutta ja yhdistää näkemykset uutta ehdotusta varten.

Kaikkien valtuutettujen koulutukseen kuuluu lisäksi taloudellinen ajattelu ja tavoitteellinen yhteistyö, joka tarkoittaa johtamis-, vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja. Valmennus kattaa myös erilaisuuden ja erilaisen ajattelutavan ymmärtämisen ja arvostamisen.

Tulevaisuudessa edellytetään eduskuntaan ja hyvinvointialueiden aluevaltuustoon pyrkiviltä edellä kuvattua koulutusta ja johtamisen ja/tai tiimityöskentelyn kokemusta. Edustamisen laajuutta eli vastuutehtävien määrää rajataan, jotta edustajilla on aikaa valmistautua kokouksiin, lisätä osaamistaan ja paneutua myös pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Kunnan virkamiehillä on työrauha, jolloin he kykenevät mahdollisimman tehokkaasti tuottamaan hallitukselle ja lautakunnille dataa ja toteuttamaan päätöksiä. Koska maailma on entistä monimutkaisempi, varmistaa jatkuva ennakoiva vuoropuhelu lautakuntien ja virkamiesten kesken, että päätösehdotuksissa on mukana käytännön todellisuus. Samalla tavalla hallitus käy jatkuvaa dialogia kunnan johtoryhmän kanssa. Nykyisessä vaikeasti hallittavassa kokonaisuudessa tarvitaan päätöksiä varten kaikki mahdollinen tieto ja viisaus. On erittäin tärkeä, että ”aivot ja keho” eli päätöksentekijät ja toteuttajat keskustelevat keskenään samalla tavalla kuin yritysten johdossa on ryhdytty kuuntelemaan kentän ja suorittavan tason näkemyksiä.

Suomesta löytyy entistä enemmän ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä paremman huomisen puolesta. Se on erittäin hyvä asia. Mutta pelkkä halu ei enää riitä. Päätöstentekijöiden pitää pystyä nopeampaan reagointiin, joka edellyttää enemmän tietoa ja osaamista kuin ennen. Rakennusalalla tekninen osaaminen on kautta aikojen ollut ylivoimaisesti merkittävin menestystekijä. Marraskuussa 2021 julkaistun laajan tutkimuksen mukaan rakennusalan yrityksissä ovat käytännön osaaminen, yhteistyökyky ja johtamistaito nousseet menestystekijöinä teknisen osaamisen edelle.

Olin mukana tilanteessa, jossa kuntaan valittiin sisäisistä hakijoista uusi toimialajohtaja. Valtuutetuista valittu työryhmä oli haastatellut kolme hakijaa ja valinnut kokemuksen ja pätevyyden perusteella kaksi jatkoon. Persoonallisuustestin, johtamistaidon arvion ja syvähaastattelun perusteella toinen oli juuri sellainen, jota toimiala ja kunta tarvitsi. Hän oli tavoitteellinen, rohkea, sanavalmis, uudistushaluinen ja tulevaisuusorientoitunut. Ehdokas ei kuitenkaan miellyttänyt kyseisen lautakunnan puheenjohtajaa, jonka negatiivinen asenne paljastui tilaisuudessa, jossa esittelin valtuutetuille haastattelujen tulokset ja selkeän eron hakijoiden välillä. Esityksessä painotin erityisesti sitä, mitä kyseinen tehtävä ja toimialan kehittäminen vaatii, jotta se palvelisi paremmin sekä kunnan että kuntalaisten tarpeita. Valtuuston kokouksessa valittiin toimialajohtajaksi työryhmän karsima kolmas ehdokas.

Miten monta tapausta mahtaa kunnista ja yhteiskunnasta löytyä, jossa kyseisen organisaation toiminnan kannalta pätevin osaaja tai kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto on sivuutettu? Jossa poliittinen peli, me vastaan muut -asenne, keskinäiset suhteet ja vanhat käytännöt ohittavat tosiasiat, terveen järjen ja organisaation todelliset kehittämistarpeet?

Turun Sanomissa 5.9.2020 oli mielipidekirjoitus poliittisen pelin lopettamisesta henkilövalinnassa, jossa pätevän sijaan valitaan puolueiden kannalta sopivin. Allekirjoittajina oli kaupungin kahdeksan eri poliittisten ryhmien edustajaa. Kirjoituksen tärkein sanoma kiteytettynä: ”Uuden kaupunginjohtajan valinnassa tulee painottaa kaupungin etua. Kaupunginjohtaja ei ole edistämässä puolueiden poliittisia tavoitteita, vaan tekemässä työtä kuntalaisten hyväksi. Tehtävä ei ole harjoittelupaikka, koska edessä on taloushaasteiden lisäksi suuret investointipaineet ja kehittämistarpeet. Me tarvitsemme kunnalliseen päätöksentekoon kokeneen kuntatalouden osaajan ja ihmisten johtajan, jolla on vahva tulevaisuusorientaatio ja näkemys elinkeinoelämän tarpeista. Tarvitsemme myös parhaan mahdollisen muutosjohtajan.”

TARJOUS

Linkissä on tarjous ”Johtamisen muuttuminen” -verkkokurssista hintaan 45 € / henkilö (normaali 185 €).

Erikoishinta on voimassa vain tämän linkin kautta.

Painopiste on osallistavassa johtamisessa, joka toteutuu jo kurssin aikana tehtävien ja kysymysten muodossa. Katso linkistä kurssin sisältöä ja laita viestikapula eteenpäin.

2 thoughts on “KUNTIEN JOHTAMINEN 2100 -luvulla

  1. Erinomainen visio! Toivossa on hyvä elää. Ehkä tämän vision toteutuminen kannustaisi ns. penaalin terävämpiä kyniä hakeutumaan luottamustehtäviin. Tänä päivänä näin ei valitettavasti ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *