Artikkelit

AHKERAT JA KUHNURIT – TARUA VAI TOTTA?
Onko meillä A- ja B-luokan kansalaisia?

AINAKO TAVOITETTAVISSA?
Pitääkä avainhenkilöstön olla aina tavoitettavissa. Mitkä ovat seuraamukset?

AIVOT JA SYDÄMET KÄYTTÖÖN
Miten saadaan koko ihminen panostamaan energiansa työhön?

AJATTELE POSITIIVISESTI – OIKEASTI
Myönteinen ajattelu on syvällinen elämänasenne, jonka tavoitteena on hetkessä oleminen ja henkinen tasapaino.

AJATTELU JA TIETOISUUS SOPEUTUMISESSA MUUTTUVIIN OLOSUHTEISIIN
Miksi toimintatapojen uudistaminen ja sopeutuminen muuttuvaan maailmaan tapahtuu työelämässä niin hitaasti ja usein vaikeasti?

AJATTOMAT VIISAUDET
Tiede on saanut aikaan suuria, mutta se ei vastan kysymyksiin elämästä, jotka löytyvät kokemusellisesti sisimmästämme.

ANGRY BIRDSIT HYÖTYKÄYTÖSSÄ
Mielikuvan valtava voima.

ARVOT JA MOTIVAATIOTEKIJÄT
Jokaisen ihmisen ajattelun ja toiminnan taustalla on hänen arvomaailmansa.

ARVOT TEORIASSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ
Onko arvojen pohtiminen työpaikoilla yliarvostettu juttu – vai onko tärkein kysymys miten se tehdään.

ASIANTUNTIJASTA MYYJÄ
Uutta osaamista edellyttävien tehtäviden delegointi on vaativa tehtävä.

ASIANTUNTIJASTA JOHTAJA, osa 1
Lääkäriliitto ajaa voimakkaasti ajatusta, että lääkärin tulee johtaa hyvinvointialueen terveydenhuoltoa kokonaisuutena. Tämä on vaarallinen näkökulma.

ASIANTUNTIJASTA JOHTAJA, osa 2
Osaan 1 tuli paljon palautteita ja yksi kysymys: ”Ihanko oikeasti olet sitä mieltä, että lääkäri ei voi olla johtaja?”

EPÄASIALLISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ KUULEMISTILAISUUDESSA
Asiat voi aina esittää sivistyneesti tai sitten ei.

ERILAISUUDEN ARVOSTAMINEN – OLEMME ERILAISIA
Monissa organisaatiossa sekä perhessäkin lyödään päätä seinään, kun oikeasti ei ymmärretä ja hyväksytä ihmisten persoonalliset erot.

ESIMIEHET TEHTÄVIENSÄ TASOLLE
Yritysten heikkojen tulosten taustalta löytyy usein huonolaatuista johtamista.

ESIMIESTAIDOT JA MOTIVAATIO
Ihmistä ei voi motivoida ulkoapäin, mutta johtaminen ja olosuhteet voidaan tehdä sellaisiksi, että ihminen motivoituu (haluaa tehdä sitä mitä häneltä odotetaan).

ETTEIKÖ TÖISSÄ SAISI OLLA HAUSKAA
loinen ja innostunut ihminen tekee töitä ahkerasti ja sitoutuneesti, koska hän nauttii tekemisestään.

GOLF ON KORVIEN VÄLISSÄ
Henkisen valmennuksen ohjeita tarjotaan paljon. Ne liittyvät useimmiten ulkoiseen tekemiseen: aseta tavoite, hengitä rauhallisesti ja keskity suoritukseen. Näin pitääkin tehdä. Mutta ajatustasolta tulevat ohjeet eivät välttämättä korjaa alitajunnasta pulppuavia ”häiriötekijöitä” (esim. epäonnistumisen pelkoa), joita käsittelen tässä kirjoituksessa.

HANKALA ASIANTUNTIJA TAI TYÖNTEKIJÄ
Ongelmaan pitää puuttua ajoissa, jolloin ratkaiseminen on helpompaa. Jos se on saanut jatkua pitempään, tarvitaan perusteellisempi suunnitelma ja toteutus.

HENKILÖVALINNASTA JA TESTIEN KÄYTÖSTÄ
Miksi monet ammattilaistenkin suorittaman valinnat epäonnistuvat?

HENKILÖVALINTA – ENSIVAIKUTELMA REKRYTILANTEESSA
Kumpi on tärkeämpi: osaaminen vai persoonallisuus?

HENKILÖVALINTA – RYHMÄHAASTATTELU
Onko hyvä vai huono keino; vai milloin se on hyvä ja milloin huono?

HENKILÖVALINTA – TYÖPAIKAN HAKEMINEN
Itsensä ”myyminen” on opittavissa oleva taito.

HR JA HENKILÖJOHTAMINEN
Mikä on HR:n rooli tulevaisuudessa?

HYVINVOINTIALUEIDEN JOHTAMINEN
Mitä vuosien varrella on opittu johtamisesta?

IKÄ
Minkä ikäinen olet tai oikeammin minkä ikäiseksi koet itsesi?

IKÄJOHTAMINEN
Ollaanko taas keksimässä uutta ’muotiaihetta’, jolla syyllistetään iäkkäämpiä ihmisiä työpaikalla?

ILMAPIIRI – KENELLÄ ON VASTUU
Onko se esimiehellä vai työntekijöillä?

IRTISANOMISEN TAITO
Räikeä esimerkki täysin välinpitämättömästä irtisanomisesta.

IRTISANOMINEN ARVOKKAASTI
Yritykset joutuvat toisinaan sopeuttamaan toimintansa vastaamaan kysyntää. Irtisanomisen voi tehdä arvokkaasti tai arvottomasti. Kysymys on irtisanojan valinnasta, joka kertoo paljon hänestä itsestään.

ITSELUOTTAMUS JA MOTIVAATIO VALMENNUKSESSA
Kaikessa valmennuksessa ja opastuksessa on tärkeä aloittaa oppilaan tasosta ja selvittää hänen tarpeensa – eikä lähteä  liikkeelle siitä, mitä ”opettaja” tietää ja osaa.

ITSELUOTTAMUS – ONKO MEILLÄ SITÄ VAI EI?
Suomalaisilla on hyvä itseluottamus, sen vahvistavat tulokset.

JAKSAMINEN JA TYÖN ILO
Miten työhönsä voi suhtautua ja motivoida itse itseään.

JOHTAJUUS TULEVAISUUDESSA
Organisaatio ei opi eikä tee. Ihmiset oppivat ja tekevät. Miten rakennetaan johtamiskulttuuri, jossa tulosta tulee, toiminta kehittyy ja ihmiset ovat innostuneita. Pitääkö johtajan/esihenkilön olla hallitseva vai mukautuva – vai molempia? Onko se mahdollista?

JOHTAMINEN
Johtamisosaaminen on niin vaativa ja haastava laji, ettei mIkään koulutus takaa sitä. Siksi asiantuntemuksen perusteella ei voida automaattisesti nimittää johtajia.

JOHTAMINEN – tarkemmin ihmisten johtaminen rantautui Suomeen vasta 1990 -luvulla
Mirja Pyykön ohjelmassa konsultti ja muutamat edelläkävijät kertovat mitä ihmisten johtaminen tarkoitti käytännössä. Ohjelmassa korostuu myös erilaisuuden tunnistaminen niin johtamisessa, yhteistyössä kuin tehtävien jakamisessakin. Näkemykset eivät ole muuttuneet yli 30 vuodessa, joten voidaan puhua ajattomasta viisaudesta.

JOHTAMINEN KUNNISSA 2100-LUVULLA
Johtaminen ja johtamisjärjestelmät kunnissa ovat nykymaailmassa liian hitaita ja tarjoavat liikaa mahdollisuuksia poliittisiin peleihin.

JOHTAJAN ARVO
Mikä on johtajan arvo ja merkitys?

JOHTAJAVALINTA
Paras alan osaaja on harvoin paras johtaja.

JOHTAJIEN ARVOT JA HYVÄT TAVAT
’Henkilöstö on tärkein voimavaramme’ on tyhjä lause ilman tekoja.

JOHTAMINEN JA EGO
Turun Sanomien digilehdessä ja verkkosivuilla julkaistiin mielipidekirjoitus johtamisesta, jossa kirjoittaja nimittää autoritääristä miehiseksi ja osallistavaa johtamista feminiiniseksi malliksi. Johtajuus on siis sukupuolittunut. Olin eri mieltä.

JOHTAMINEN JA OLYMPIAKULTA
Valmentaja Jukka Jalonen teki sen taas ja keinot olivat samat kuin Maailmanmestaruudessa 2019.

JOHTORYHMÄTYÖSKENTELY
Johtoryhmätyöskentely on vaativa tehtävä. Perinteiset työskentelytavat eivät enää tuota oikeita tuloksia.

JOHTORYHMÄN TEHOKKUUS
Paras koko on 6 + 1, mutta miten matriisissa?

JOULUKIRJEET
1986-2023

JULBREV
2004-2023

JYVÄT JA AKANAT
Miten paljon johtaminen vaikuttaa nykynuorten motivaatioon ja sitoutumiseen.

KEHITYSKESKUSTELU VANHENTUNUT?
Miten on – vai johtuuko siitä, että hyvä käytäntö ei seuraa aikaansa?

KEHITYSKESKUSTELU VAI JATKUVA VUOROVAIKUTUS
Kumpaa korostat?

KEHITTÄMISHANKKEET
Pienten ja suurten kehittämishankkeiden tulosvaikutukset.

KEHUMISEEN KYLLÄSTYNYT
Miksi joku voi kyllästyä postiivisiin palautteisiin?

KELLOKORTTEJA – PAKKO KÄYTTÄÄ?
Työelämän pitää elää ajassa ja aikanaan hyväksi koettuja käytäntöjä on voitava muuttaa – tai ainakin osattava soveltaa terveellä järjellä.

KOULUIHIN KURIA
Miten kuria ylläpidetään ystävällisesti.

KOULUKIUSAAMINEN JA JOHTAJUUS
Vanhemmat ovat huolissaan, kun kiusaaminen koulussa jatkuu. Sekä rehtori että opettajat vähättelevät tilannetta.

KOULU: OPETUSMENETELMÄT
Osataanko koulutuksessa osallistaa oikealla tavalla?

KÄSKEMISTÄKIN TARVITAAN
Johtamisen tavoitteeena on itseohjautuvuus ja sitoutuminen, mutta toimivatko ne aina?

LEPPOISTAMINEN
Elämän kohtuullistaminen ja henkisen tasapainon etsiminen nykypäivän vauhdikkaassa maailmassa.

ME VASTAAN MUUT
Miten erimielisyydet syntyvät ja näkyvät ryhmissä sekä miten ne voidaan ratkaista.

MIELEN VOIMA EM KISOISSA 2018
Lähetetty kaikille yleisurheilun valmentajille.

MIELEN VOIMA URHEILUSSA
Julkaistu Suomen Sulkapalloliiton Nuppi verkkolehdessä

MOT PALJASTI HUONON KONSULTOINNIN
Terveyskeskusten jonojen poistaminen autoritäärisellä konsultoinnilla heikentää hoitohenkilökunnan työhyvinvointia ja vaarantaa potilasturvallisuutta.

MUUTOKSET HENKILÖSTÖN SILMIN
Henkilöstökin haluaa muutoksia. Tätä johto ei aina ymmärrä.

MUUTOS EI OLE KIROSANA

MUUTOSJOHTAMINEN
Elämme dynaamisessa maailmassa, jossa menestyminen edellyttää jatkuva sopeutumista.

MUUTOSVASTARINTA EI OLE ASENNEVAMMA
Ulkoapäin tapahtuva muutos synnyttää helposti vastarintaa. Kyse on siitä miten muutos toteutetaan siten, että sen kohteena olevat kokevat sen järkeväksi ja omakseen.

MUUTOS ON HAASTE

MYYNTIÄ VISUALISOIMALLA
Auttaako visualisointi myyntiä – ehdottomasti.

MYYNTIHENKILÖ JA RAPORTOINTI
Ikuinen ongelma vai löytyykö ratkaisuja?

NAISET – MIEHET
Olemmeko niin erilaisia kuin toiset väittävät?

NARSISTI – OLENKO?
Onko olemassa narsisteja ja muita ihmisiä? Vai voiko meissä kaikissa olla jonkin verran narsistin piirteitä?

OSAATKO KUUNNELLA ITSEÄSI
Seuraamme aktiivisesti maailman menoa. Koska kuuntelemme itseämme?

PALAVERIT HUKKAAVAT TYÖAIKAA
Niitä tarvitaan, mutta ovatko kaikki tarpeellisia ja innostavia?

PERSOONALLISUUS
Teoria ja käytäntö – molemmat ovat hyviä ja tärkeitä. Mutta eläminen, tiimityöskentely ja johtaminen edellyttävät enemmän käytännön osaamista kuin tietämistä.

PERSOONALLISUUSTESTIT
Osataanko niitä käytää oikein? Kertovatko en totuuden?

PIENET ASIAT JA SUURET TULOKSET
Suhtautuminen päivittäiseen työhön. Oman elämän ja uran merkitys kokonaisuudessa.

PIENI SUURTEN PURISTUKSESSA
Miten pienikin yritys voi menestyä suurten joukossa ilman kalliita mainoskampanjoita ja muita suuria toimenpiteitä.

PIILAAKSON IDEA SUOMESSA
Miten kehittämistä saadaan nopeasti aikaan käytännössä työryhmäkohtaisella työskentelyllä.

POSITIIVINEN AJATTELU ON VIISAUTTA
Ennemmin tai myöhemmin olemme siellä missä ajatuksemme ovat.

POSITIIVINEN AJATTELU POIS, NIINKÖ?
Myönteinen ajattelu on tietoinen valinta, johon jokaisella on mahdollisuus.

POSITIIVINEN PALAUTE
Osaavatko kaikki ottaa vastaan myönteisiä palautteita?

PROSESSIT UUDISTETTAVA HOITOALALLA
Kysymys ei ole vain mitä tehdään, vaan miten se tehdään.

PUHUTAAN SUUT PUHTAAKSI
Onko viisautta vai tyhmyyttä? Vai onko taas kyse siitä miten se tehdään?

PÖHÖTTYNYT ORGANISAATIO TUKAHDUTTAA YRITYKSEN
Keskivartalolihavuudesta kärsivät myös yritykset ja organisaatiot.

SAIRAUS JA PARANEMINEN
Pysyvän stressitilan poistaminen elimistöstä.

SE ON SIINÄ
Johtamisesta on kysymys.

SEIKKAILU NIMELTÄ TYÖELÄMÄ
Voiko Robinson-seikkailu opettaa jotain työelämästä?

SOITINKO HUONOON AIKAAN?
Aloitetaanko puhelu negatiivisella vai positiiviselle viestillä?

SOPIVATKO KAIKKI TIIMITYÖSKENTELYYN
Kaikki voivat oppia yhteistyötä. Miksi joustavuus ja tiimitoiminta tuottavat niin hyviä tuloksia.

STRATEGIA EI TOTEUDU
Hyviä strategioita on olemassa, mutta ihmiset työskentelevät kuten ennenkin. Miten tämä on mahdollista, kun strategioiden tekemistä ja sitä tukevaa johtamista on toteutettu jo vuosia?

TASPÄISTÄMISTÄ TASA-ARVON NIMISSÄ
Esihenkilö ei ole aina oikeassa, kun tavoitteena on tehdä hyviä tuloksia ihmisten kanssa.

TIIMI KANTAA VASTUUN
Tiimiorganisaatioita kehitetään liian usein vanhojen käsitysten pohjalta.

TULOSJOHTAMINEN
Tulosjohtaminen voidaan pilata väärällä toteutuksella.

TYÖNJOHTAJA 2000
Työnjohdon roolin muuttuminen.

TYÖUUPUMUS
Uupumus on salakavala tauti, joka pikkuhiljaa syö ihmistä sisältä päin. Vähitellen se tarttuu myös muihin. Uupuminen ei kuitenkaan näy selvästi, koska ihmiset yrittävät selvitä ja tekevät sen hetken voimavarojensa mukaan parhaansa.

TYÖPAIKAN ONGELMIEN ANONYYMI LÄHESTYMINEN
Ihannetilanteessa ongelmista voidaan puhua avoimesti, mutta käytännössä näin ei tapahdu. Läpinäkyvyyteen on vielä pitkä matka monissa työyhteisössä.

URHEILU: MAAILMANMESTARUUS JOHTAJUUDELLA JA INTOHIMOLLA
Suomen jääkiekkojoukkue voitti 2019 kaikki ennakkosuosikit 18 ensikertalaisen voimin.

URHEILU: POMOT URHEILUN KESKIÖSSÄ
MOT esitti TV1:ssä 20.2 loistavan ohjelman johtamisesta urheilussa. Kaikki ei ole sitä miltä ne näyttävät.

VALITTAMINEN TUHOAA AIVOT
Ennemmin tai myöhemmin olemme siellä missä ajatuksemmekin ovat. Luot itse tulevaisuutesi.

VASTUULLISUUS JA JOHTAMINEN
Direktiivissä CSRD on kyse kestävästä kehityksestä ja maapallon pelastamisesta. Yritystoiminnan kohdalla se korostaa johtamisen, työelämän ja koko elämän läpinäkyvyyttä.

VEROTTAJA VOI SAMMUTTAA PIENYRITTÄJÄN KIPINÄN HELPOSTI
Verotus ja pienet yritykset.

VIRANOMAISET ASIAKASPALVELIJOITA?
Maailma muuttuu ja myös asenteet.

VISIOITA VOI OPETTAA!
Kysymys on mielikuvituksen ja intuiition rohkeasta käyttämisestä.

VISIOT – TULEVAISUUDEN MIELIKUVAT
Mielikuvien voima.

VOIKO TOISEN KÄYTTÄYTYMISEEN PUUTTUA?
Voiko muita muuttaa?

YHTEISTYÖKYKYÄ MYÖS ESIMIEHILLE
Myös esimiehiltä pitää voida edellyttää yhteistyökykyä ja erilaisuuden hyväksymistä.

YKSINÄISYYS

Liian usein ulkoistetaan yksinäisyys kanssaihmisten, asiantuntijoiden ja yhteiskunnan vastuulle ja vähemmän puhutaan siitä, mitä ihminen voi itse tehdä.