Ajattelu ja tietoisuus ovat kaksi eri asiaa. Pelkkä subjektiivinen ajatteleminen ilman tietoisuutta toistaa entisiä ajatuksia ja on siksi todellisen ymmärtämisen ja uudistumisen esteenä. Se on kuin autolla ajamista katsomalla enemmän peruutuspeiliin kuin eteen. Tietoisuus on laajempaa ja syvempää ymmärtämistä, jossa on mukana kokemukset, tunteet, luovuus ja sydämen viisaus. Pelkästään ajattelemalla johtamis- ja organisaatiokulttuurien uudistaminen on vaikeaa ja hidasta.
Geenitutkija ja neurologian professorilta Kári Stefanssonilta kysyttiin: ”Mikä on suurin kysymys, johon ei vielä ole vastausta?” Hän vastasi: ”Biologian alalla kaikkein suurin kysymys on se, miten aivot toimivat. Miten ajatus syntyy aivoissa. Miten se pitäisi määritellä. Mitä on tietoisuus? Vastausten löytämiseen on vielä pitkä matka.”
Ajatteleminen sisältää asenteita ja uskomuksia, jotka värittävät ihmisen käsityksiä hänen sitä tietämättään. Maailmaa katsotaan ja tilanteita arvioidaan omien subjektiivisten silmälasiensa läpi eli menneisyyden pohjalta. Tietoisuus on objektiivisten havaintojen tekemistä sekä myös sen tiedostamista, että itsekin ajattelee ja ymmärtää asioita oman kokemusmaailmansa kautta. Tietoisuudessa on läsnä mieli ja yhteys kehoon, tunteisiin ja elämään.
Aivotutkija professori Morten Overgaard: ”Ihmisessä on jotain, jota ei voi mitata. Tietoisuus on suuri ratkaisematon mysteeri. Viestintä aivoissa tapahtuu sähköisillä signaaleilla, jolloin syntyy myös magneettikenttä, jota voidaan mitata; mutta tietoisuutta ei voi.”
Sopeutuminen muuttuvaan maailmaan tapahtuu työelämässä usein hitaasti, koska toimintatapojen uudistaminen tehdään menneisyydessä hankitun viisauden eli ajattelun pohjalta. Ajattelemalla, tutkimalla faktoja ja ennusteita voidaan arvioida tulevaisuutta esimerkiksi Swot ja Pestel -analyysien avulla. Valitettavasti ennusteet perustuvat pääosin ajatteluun ja siksi historia on osoittanut monet niistä vääriksi.
Ennusteet sisältävät myös ihmisten käyttäytymisen muutoksia, mutta ne ovat arvauksia. Todelliset arvojen, asennoitumisen ja käyttäytymisen muutokset elävät ihmisten mielessä tunnetasolla. Tulevaisuuden tutkimus puhuu heikoista signaaleista, jotka ennakoivat muutoksia sellaisenaan tai ne löytyvät jonkin toisen ilmiön taustalta, sen tietoisuudesta. Ajattelemalla näitä signaaleja ei tunnisteta eikä löydetä.
Kun organisaatiossa halutaan lisätä tietoisuutta, tarkoittaa se organisaation palveluksessa olevien ihmisten aitojen tuntemusten ja rehellisten kokemusten kuuntelemista. Se tarkoittaa myös asiantuntijoiden, toimittajien/alihankkijoiden, kumppaneiden ja asiakkaiden kuuntelemista – tai oikeammin heidän ottamistaan mukaan innostavaan pohdiskeluun.
Tiedot ja tietojärjestelmät ovat loistavia johtamisen ja tuloksen tekemisen välineitä, mutta niiden synnyttämä materialistinen maailmankuva on peittänyt alleen ihmiset ja heidän kokemuksensa. Mitä enemmän vuorovaikutus tapahtuu mekaanisten laitteiden välityksellä, sitä vähemmän koetaan aitoja kohtaamisia. Etätyökin on erinomainen työskentelyn muoto asiat -asioissa. Mutta pelkkä tiedon ja ajatusten vaihtaminen ei tavoita syvempää tietoisuutta.
Monivuotisessa valmentajatyössäni on hyvin menestyneiden työyhteisöjen johtamiskulttuurien muuttaminen ollut paljon vaikeampaa kuin huonosti menestyneiden. Nauttiminen onnistumisesta on palkitsevaa, mutta riskinä on, että hyvän olon tunne ylläpitää ja jopa vahvistaa uskomusta: ”Tämän me osaamme”. Valitettavasti tämä koskee monia menestyneen uran luoneita johtajia ja esihenkilöitä tilanteissa, joissa heidän organisaatioissaan pitäisi siirtyä itseohjautuvampaan suuntaan, jotta olemassa olevat asia- ja ihmisresurssit saadaan entistä paremmin palvelemaan tuloksen tekemistä ja toiminnan kehittämistä.
Epäonnistumiset ravistelevat yksilöitä ja työyhteisöjä. Pelko ja uhat saavat tunteet liikkeelle. Isku sisimpään vapauttaa energiaa. Termodynamiikan pääsääntö on energian häviämättömyyden laki. Energia voi muuttaa muotoaan, mutta sitä ei tule mistään lisää, eikä mitään häviä pois. Jokaisen ihmisen sisimmässä on paljon energiaa. Intohimo, rohkeus ja innostuminen ovat voimakkaita tunne-energioita, jotka vapautuessaan ovat johdattaneet tieteen tekijät keksimään mitä ihmeellisimpiä laitteita ja asioita, jotka ovat mullistaneet ihmisten elämistä maapallolla.
Kun tarpeena on ennustaa tulevaisuutta tai uudistaa työyhteisön kulttuuria, osataanko johtamisen ja yhteistyön avulla siirtyä ajattelusta tietoisuuteen, joka näkee ja kokee uhat ja mahdollisuudet laajemmin. Osataanko myös avata kanavat henkisen energian lähteille? Olen kuullut satoja tarinoita ihmisten ja yritysten selviämisistä, joiden ei pitänyt olla mahdollisia. Kaikki ovat kertoneet voimaantumisesta, rohkeudesta, luovuudesta ja intohimosta. Härkää on tartuttu sarvista – pelon synnyttämän häviäjäasenteen ja passivoitumisen sijaan.
Jotta ihmisten tietoisuus ja henkiset voimavarat saadaan palvelemaan toimintatapojen ja johtamiskulttuurien uudistamista, tarvitaan tilaisuuksia, joissa erilaiset näkökulmat, kokemukset ja eri tehtävissä olevat ihmiset kohtaavat; joissa vapaassa ja innostavassa ilmapiirissä kaikki ovat ihmisinä läsnä hetkessä. Yksilö- ja myös ryhmätasolla meditaatio on hyvä keino tietoisuuden lisäämiseksi ja laajentamiseksi.
Ota yhteyttä, keskustellaan mahdollisuuksista
050 2333
Jos haluat tietää miten laajemmalla tietoisuudella onnistuttiin johtamiskulttuurien muutoksessa, katso tästä. Mukana on myös yksi ajattelulla tehty muutos, joka epäonnistui täysin.
Lue myös artikkeleita johtamisesta, jotka korostavat laajempaa tietoisuutta.
Toimintatapamuutosten toteuttaminen ajattelemalla on vaikeaa ja hidasta perinteisin menetelmin: ideointi ➢ tavoite ➢ suunnitelma ➢ tiedottaminen ➢ jalkauttaminen ➢ tekeminen ➢ seuranta.
Ihmisen luonnollinen tapa vapaa-ajalla on ensin innostua ja sitten tehdä. Markkinointi pyrkii luomaan kiinnostuksen kautta kysyntää. Sama keinoa voi käyttää myös toimintakulttuurien uudistamisessa. Kootaan monipuolinen ryhmä johdosta tekijöihin, jonka tehtävänä on luoda innostavia mielikuvia ja tarinoita uudesta toimintatavasta; uhat ja mahdollisuudet nousevat esiin luonnollisessa ympäristössään.
Tarinoissa on aina mukana elämä eli tietoisuus ja tunteet, jotka koskettavat ihmisten sisintä ja synnyttävät halua olla mukana tekemässä uutta. Tämän jälkeen jalkautuminen ja sitoutuminen tapahtuvat lähes itsellään. Kun prosessi on rakennettu oikein, seurantakin sisältyy itseohjautuvuuteen. Organisaatio ei opi eikä tee. Ihmiset oppivat ja tekevät.
Albert Einstein: ”Mielikuvitus on tärkeämpi kuin tieto.” Ajattelu ja tieto kahlitsevat, rajaavat ja kiinnittävät asian aikaan. Tietoisuus ja mielikuvitus ovat vapaita ja voivat liikkua menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Ne voivat liikkua elämän eri värähtelytasoilla ja löytää uusia näkökulmia.