NUORKAUPPAKAMARI VAIKUTTAA

Yksi Suomen nuorkauppakamaritoiminnan merkittävimmistä yhteiskunnallisista saavutuksista on nykyisen työelämään tutustumisen (TET) käynnistäminen Suomessa, kun Kouluhallituksen pyrkimykset olivat epäonnistuneet.

Vuonna 1976 Kouluhallitus perusti työryhmän, jonka tavoitteena oli koulun ja työelämän lähentyminen. Kahden vuoden kuluttua ryhmä lopetti toimintansa, koska se ei onnistunut tehtävässään.

Kaarinan koulutoimenjohtaja Jukka Tamminen ja Kaarinan Nuorkauppakamarin (nykyinen Airiston NKK) perustajajäsen Karl-Magnus Spiik asuivat samassa rivitalossa. Kun erään naapurijutustelun yhteydessä tuli puheeksi koulujen ja työelämän lähentämisestä, pyysi Tamminen nuorkauppakamarilta apua.

Tästä alkoi projekti Koulusta Työelämään (1979), joka myöhemmin laajeni koko maahan ja myös ulkomaille. Projekti sisälsi kahden tunnin aktivoivat luennot kouluissa eri luokille ja viikon työpaikkaharjoittelun järjestäminen koululaisille: alussa kamarin jäsenten yrityksissä ja työpaikoilla, myöhemmin muuallekin.

Luentojen ideana oli esitellä nuorille tuttu yritys – nakkikioski. Kun perusasiat oli käyty läpi kuvien avulla, jaettiin oppilaat 4-5 hengen työryhmiin. Sitten heille kerrottiin yhden nakkisämpylän myyntihinta ja annettiin valmis luettelo yrityksen kuluista. Listan avulla työryhmät saivat arvata, miten paljon rahaa meni eri kohtiin (liikevaihtovero, raaka-aineet, palkat, sosiaalikulut jne.). Kiinteiden kulujen kohdalla oli vain yksi luku, mutta listassa mainittiin mitä kaikkea siihen kuului.

Koululaiset innostuivat monesta syystä. Nuori, vieras ja kokematon ”opettaja” toi vaihtelua kouluarkeen. Kalvojen kuvat olivat hauskoja ja helposti ymmärrettäviä. Kuuntelemisen sijaan he saivat osallistua. Työskentely ryhmissä oli siihen aikaan kouluissa vieras käytäntö. Lukujen arvaaminenkin oli hauskempaa kuin valmiin tiedon omaksuminen.

Kun ryhmät olivat jakaneet nakkisämpylän myyntihinnan kulueriin, kerrottiin jokaisen kohdalla tarkemmin mitä ne tarkoittivat käytännössä. Hauskaa kilpailuhenkeä syntyi, kun jokaisen kuluerän kohdalla selvisi, mikä ryhmä oli arvannut lähimmäksi. Kun luvut oli käyty läpi, näytettiin laskelman rinnalla todellisen yrityksen tuloslaskelma.

Koululaisten ilmeet olivat näkemisen arvoisia, kun he ymmärsivät yrityksen kulurakenteen ja miten maksamalla veroja yritys vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Tähän asti suuri osa oli kuvitellut, että kun he ostavat nakkisämpylän, panee yrittäjä kaikki rahat taskuunsa.

Alustavan ehdotuksen käsikirjaksi kokosi Karl-Magnus Spiik, joka yhdessä projektiryhmän kanssa hiottiin lopulliseen kuntoon. Kuvittajaksi saatiin tunnettu piirtäjä Mauri Kunnas. Tunnit onnistuvat jopa erinomaisesti, kun luennoimisen sijasta kamarin jäsenet saivat johtaa ryhmätyöskentelyä ja vastata kysymyksiin. Pian kamarissa levisi tieto onnistumisista ja mahdollisuudesta harjoitella esiintymistaitoa. Sen seurauksena löytyi halukkaita jopa enemmän kuin tarvittiin.

Koulumaailman vastaanotto oli alussa erittäin epäilevä ja jopa negatiivinen. Samaa suhtautumista esiintyi yritysmaailmassa. Näihin asenteisiin Kouluhallituksen asettama työryhmäkin oli törmännyt. Mutta kun hyvät kokemukset luennoista ja työharjoitteluista levisivät ”suusta suuhun”, kiinnostui mediakin. Nuorkauppakamarin innostunut ja ennakkoluuloton henki sekä rohkeus ryhtyä sanoista tekoihin sai arvostusta. Vähitellen asenteet kouluissa ja yrityksissä muuttuivat.

Vuonna 1980 Koulusta työelämään valittiin kansalliseksi projektiksi.

Vuonna 1981 sen toteutti yli 90 % Suomen nuorkauppakamareista. Samana vuonna sitä markkinointiin myös kansainvälisesti.

Vuonna 1982 Suomen Nuorkauppakamarit ry:n Vaalikokouksessa projekti (käytännössä kokeiltu toimiva malli) luovutettiin yhteiskunnalle. Vastaanottajana toimi Helvi Sipilä.

Kirjoitti

Karl-Magnus Spiik

Kaarinan Pres 1989, National Pres 1981, Senaattori 30205

PS. Projektista tehtiin myös video, jonka tilaajana oli Suomen Yrittäjät, rahoittajana Suomen Yhdyspankki ja käytännön esimerkkinä (kuvauskohteena) Hesburgerin ensimmäinen nakkikioski Turussa / Suomessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *