Asiantuntijasta johtaja, osa 1

Turun Sanomissa 27.12.2021 oli mielipidekirjoitus ”Lääkäriliiton linja heikentäisi sote-palveluita hyvinvointialueilla”. Artikkelin mukaan lääkäriliitto ajaa voimakkaasti ajatusta, että lääkärin tulee johtaa hyvinvointialueen terveydenhuoltoa kokonaisuutena. Tämä on vaarallinen näkökulma.

Mikäli näin kuitenkin tapahtuu, johtamisen epäonnistumisesta voidaan tuskin puhua. Lääkärikoulutuksen antama viisaus, käytännön kokemukset ja terve järkikin vievät pitkälle.

Ongelmia syntyy useimmiten muutosten toteuttamisessa ja palvelujen tuottamisessa. Maailma on täynnä yrityksiä ja julkisia organisaatioita, jotka menestyvät tai hoitavat tehtävänsä kohtuullisesti, mutta jotka paremmalla johtamisella ja kokonaisuuden hallinnalla tuottaisivat samoilla resursseilla huomattavasti enemmän ja parempia tuloksia.

Parhaan asiantuntijan tai tekijän nimittäminen johtajaksi on monesti ollut huono ratkaisu. Helpot esimerkit löytyvät työntekijätasolta, kun parhaasta asentajasta tehtiin työnjohtaja, parhaasta myyjästä myyntipäällikkö ja parhaasta asiantuntijasta tiiminvetäjä. Saman pulman havaitseminen suurissa organisaatioissa on vaikeampaa, koska tehottomuuden ongelmat ovat usein piilossa näkyvän ja näkymättömän vallankäytön alla. Usein on myös totuttu perinteiseen arvovaltaan perustuvaan organisoitumiseen, jota ei haluta tai uskalleta muuttaa.

Harvoin huippuunsa kouluttautunut ja pätevöitynyt alan asiantuntija on samalla myös paras johtaja. Uudistusten johtaminen edellyttää enemmän johtamistaidon osaamista kuin alan asiantuntemusta. Johtajan tehtävänä on keskittyä kokonaisuuden hallintaan, uhkien ja mahdollisuuksien havainnointiin, prosessien toimivuuteen ja työhyvinvointiin, jotta organisaation tarkoitus toteutuu menestyksellisesti sekä sen itsensä että sen palveluja käyttävien näkökulmasta.

Jos ja kun asiantuntija nimitetään johtajaksi, on hänen tiedostettava, että työn sisältö ja ajankäyttö muuttuvat radikaalisti. Lisäksi se vaikuttaa omanarvon tunteeseen. Hallinnan tunne heikkenee, joka asiantuntijan roolissa on korkea. Vaativaan johtamistehtävään kohdistuu myös paljon enemmän odotuksia, kritiikkiä ja painetta kuin asiantuntijarooliin.

Onnistuneet muutokset edellyttävät kokonaisuuden hallintaa kaikkien palveluntuottajien näkökulmasta. Johtajalla on oltava riittävä näkemys eri henkilöstöryhmien tarpeista. Koordinoinnin tavoitteena on, että jokainen taho voi keskittyä omaan tehtäväänsä kokien samalla olevansa tärkeä osa kokonaisuutta ja tietäen miten oma työ helpottaa tai vaikeuttaa muiden tahojen toimintaa. Johtamiseen kuuluu myös vankka talouden osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä itsensä ja motiiviensa tunteminen. Aristoteles: “Itsetuntemus on kaiken viisauden alku.”

Historia on täynnä esimerkkejä, joissa pätevin ja arvostetuin asiantuntija on nimitetty johtajaksi. Yliopisto- ja sairaalamaailmasta sekä kirkkojen piiristä löytynee eniten tapauksia. Johtajan suuren arvostuksen takia kommunikaatio ei ole riittävän avointa, korjaavia palautteita ei annetta eikä johtajan kanssa uskalleta olla eri mieltä. Päätöksistä tulee kapea-alaisia ja yksipuolisia, koska johto ei kuuntele henkilöstöä eikä sitä kautta tunnista käytännön todellisuutta. Nokian puhelintuotannon romahtaminen on surullinen esimerkki, miten johto kuvitteli tietävänsä kaiken ja lakkasi kuuntelemasta kenttää ja tuotantoa. Sama liiallinen arvostus on tutkimusten mukaan myös monen lento- ja laivaonnettomuuden taustalla. Johtajille ei anneta palautetta, vaikka henkilöstö näkee heidän tekevän virheitä – tai annettu palaute ei mene perille.

Ongelmia syntyy myös, jos johtajan koulutus ja kokemukset perustuvat suurimmalta osin asiantuntemukseen. Nykypäivän muutostilanteissa on erittäin tärkeä, että johtaja on perehtynyt kannustavaan ja osallistavaan henkilöjohtamiseen, aitoon tiimityöskentelyyn, etätyöskentelyn mahdollisuuksiin ja itseohjautuvuuteen. Teoriatiedon lisäksi kokonaisuuden hallinnassa tulee myös olla käytännön osaamista.

Kokemukset ovat osoittaneet, että vahvan auktoriteetin ja vankan asiantuntemuksen omaava johtaja pitää usein kiinni arvovallastaan ja vallastaan. Jos intohimo kohdistuu edelleen alan osaamiseen enemmän kuin johtamiseen, palvelee johtajan ajankäyttökin enemmän egoa kuin organisaatiota. Osoittaakseen pätevyytensä johtaja on liian monessa mukana ja puuttuu ongelmiin, joiden ratkaiseminen pitäisi delegoida henkilöstölle. Ammatilliseen koulutukseen panostetaan, joka on erittäin hyvä asia. Mutta jos sen seurauksena minimoidaan koulutuspanostukset johtamisen johtamiseen, resurssien hallintaan, työskentelytapojen kehittämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin, organisaatio ei pysy ajan tasalla nykymaailman muutoksissa.

Jos suunnitteluvaiheessa esiintyy paljon ristiriitoja ja arvovaltakiistoja johtajan taustasta, voi yhteistyökykyinen ja taitava johtaja alan ulkopuolelta olla paras ratkaisu. Hän ei puutu asiantuntemuksen johtamiseen, vaan toimii fasilitaattorina, joka kokoaa henkilöstöryhmien edustajat yhteen etsimään parasta ratkaisua kokonaisuuden kannalta. Yhteisenä tavoitteena on varmistaa, että resurssit ovat järkevässä käytössä, prosessit toimivat tehokkaasti, johtaminen on kannustavaa ja itseohjautuvuus lisääntyy. Silloin koko henkilöstöön syntyy tunne ”me teimme sen”, joka lisää keskinäistä luottamusta ja sitoutumista.

Asiantuntemuksen johtamisessa tarvitaan ehdottomasti alan vankkaa osaamista. Kun johtamisjärjestelmä pelisääntöineen varmistavaa tiiviin yhteistyön asiantuntemusjohdon ja tuotantojohdon kanssa, toteutuu organisaation olemassaolon tarkoitus oikealla tavalla, henkilöstö voi hyvin ja asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä.

Hyvä esimerkki johtajuuden merkityksestä käytännössä löytyy Taloustaito-lehden numerosta 10/2019, jossa päätoimittaja Antti Oksanen ottaa kantaa hallitusohjelmaan, joka lupaa lisää lääkäreitä terveyskeskuksiin: ”Julkisuuteen astuneet lääkärit eivät puhu resurssipulasta, vaan puutteellisesta työn organisoimisesta, joka johtaa kiireeseen ja sähläämiseen. Loppupeleissä takana on huono johtaminen. Vaikka viime vuosikymmenen aikana terveyskeskuksissa, kuten muillakin työpaikoilla, on otettu käyttöön käänteentekevää digitekniikkaa, tuottavuus ei ole oikeastaan parantunut missään länsimaassa. Vastuuta pitää jakaa ihan eri tavalla organisaation niille tasoille, joissa varsinaiset asiakaskohtaamiset tapahtuvat. Vanhan ajan hierarkkinen päätöksenteko ei pysy muutoksen tahdissa. Huonosti johdettu organisaatio ei voi hyvin. Silloin se ei voi olla kovin tuottavakaan.”

TARJOUS

Linkissä on tarjous ”Johtamisen muuttuminen” -verkkokurssista hintaan 45 € / henkilö (normaali 185 €).

Erikoishinta on voimassa vain tämän linkin kautta.

Painopiste on osallistavassa johtamisessa, joka toteutuu jo kurssin aikana tehtävien ja kysymysten muodossa. Katso linkistä kurssin sisältöä ja laita viestikapula eteenpäin.

One thought on “Asiantuntijasta johtaja, osa 1

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *