JOHTAMINEN MUUTTUVASSA KIRKOSSA

Turun Sanomissa oli uutinen, jonka mukaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä yrittää paikata johtamis- ja yhteistyöongelmia. Hanke on erittäin hyvä ja kannatettava. Johtamisen asiantuntijana kiinnittäisin huomiota muutamiin seikkoihin.

Tapojen kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, jossa kysymys on syvälle menevistä ajattelu-, asenne- ja toimintatapamuutoksista. Lisäksi taustalla on usein historian painolastia. Tämän takia panostuksen tulee olla riittävän pitkäjänteistä. Pienetkin panostukset saavat jotain aikaan, mutta muutokset jäävät usein näennäisiksi.

Myös on tarkoitus selvittää miten esimiehet lähtevät mukaan. Yli 30 vuoden kokemuksella rohkenen todeta, että näin toimitaan vain silloin, kun jonkin syyn takia osallistumiseen ei voida velvoittaa. Kouluttajan tehtävänä on tempaista osallistujat mukaan kehittämiseen. Useimmiten juuri ne tarvitsevat eniten valmennusta, jotka eivät sitä halua. Tämä koskee niin johtajia, esimiehiä, asiantuntijoita kuin työntekijöitäkin. Kukaan ei ole täydellinen ja kaikkien osallistumista tarvitaan, kun tavoitteena on työyhteisöongelmien poistaminen, strategioiden jalkauttaminen ja vastaaminen henkilöstön ja seurakuntalaisten nykypäivän tarpeisiin. Yksikin väärin asennoitunut esimies pystyy muutosvaiheessa jarruttamaan kehittymistä merkittävästi.

Valmennuksella halutaan vastata tämän hetken johtamistarpeeseen. Mutta eikö samalla pitäisi ottaa huomioon tulevaisuuden haasteet – mm. miten johtamis- ja toimintatapamuutoksilla lopetetaan kirkosta eroamiset ja tarjotaan kriittisesti/passiivisesti suhtautuville uudistunutta näkökulmaa? Henkisyyden tarve on nykymaailmassa entistä suurempi. Pinnalliset huvitukset tuottavat hyvää oloa hetkeksi, mutta eivät syvällistä mielen rauhaa. Varsin huolestuttava on joidenkin esittämät näkemykset, että eroamisille ei voi mitään. Tämä on esimerkki itsensä toteuttavasta ennustuksesta (tapahtukoon sinulle uskosi mukaan).

Olen tehnyt töitä muutaman seurakunnan kanssa ja törmännyt näihin johtamisongelmiin. Kun on päästy asioiden ytimeen, on esiin noussut esimiesten vääränlainen vallankäyttö ja henkilöongelmat, jotka ovat synnyttäneet pahoinvointia ja eripuraa. Omat intressit ja egot ovat vaikuttaneet johtamiseen enemmän kuin seurakunnan ja henkilöstön tarpeet. Lisäksi vanhanaikainen organisaatiorakenne on jopa estänyt ongelmiin puuttumisen.

Tärkeä on myös erottaa toisistaan hengellinen työ ja operatiiviset tehtävät, vaikka ne muodostavat saman kokonaisuuden. Operatiivisessa johtamisessa on selvät tehtävät, vastuut, tavoitteet ja pelisäännöt. Kun mukaan lisätään hengellisyys ja henkilösuhteet, saattavat ne aiheuttaa eriarvoisuutta. Operatiivisissa töissä kuljetaan ammattitaito edellä ja hengellisyydessä sydän edellä. Osaaminen on erilaista, vaikka molemmissa on molempia.

Lääkärikeskuksissa sama idea on toteutettu siten, että operatiivista toimintaa ja lääketieteellistä asiantuntemusta johdetaan eri tavalla. Käytännössä kuitenkin yhteistyötä tehdään siten, että osaaminen syvenee ja laajenee ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Organisaatio ei opi, ihmiset oppivat.

Takaisin Usko ja uskonto -sivulle

2 thoughts on “JOHTAMINEN MUUTTUVASSA KIRKOSSA

  1. Seurakunta- ja yhtymätason työyhteisöjen touhuja kohta 40v sisältä päin, mutta ”ulkopuolisena” hyvin seuranneena voin vaan toivottaa jaksamista urakassasi.
    Helppo rasti on todeta ”vääränlainen” vallankäyttö ja henkilösuhteet. Vaikeaa ei liioin ole havainnoida yhtä suurta hanakkuutta vastuun pakoiluun kuin
    vääränlaiseen vallankäyttöön.

    Siinä kohtaa kun tuolla aletaan kaataa ”olemassaolon ja toimintatapojen” perusasioita ja perinteitä, voipi ”hyvä tahto” ja ”hyvät asiat” olla aika kevyttä valuuttaa.
    Haasteet ovat nyt samaa tasoa kuin erilaisten uskonlahkojen käännyttäminen toimimaan oikeusvaltion lainsäädännön ja moraalikäsitysten mukaisesti.

    En tarkoita, että pessimismillä mitään voittaisi. Ainoastaan sitä, että haaste on nyt enemmän kuin mittava.
    Toisaalta….. ansainta ei liene täysin tulossidonnainen asia 8=).

    1. Kiitos näkemyksistäsi. Urakka ei ole näköpiirissä. Liitin mukaan kokemuksia aikaisemmista ”urakoista”. Otin vain kantaa Turun Sanomien uutiseen, jossa kerrottiin hankkeesta. Sen mukaan konsulttikin on jo valittu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *