Sain äsken sähköpostin henkilöltä, joka osallistui keväällä yhteen esimiestaitovalmennukseen. Hän kirjoitti näin: ”Kerroin silloin sinulle, että meillä aloitti uusi toimitusjohtaja, joka perehtymättä tilanteeseemme sanoi heti ensimmäisinä päivinä panevansa asiat järjestykseen. Syksyllä alkoivat sitten YT:t ja ne loppuivat kaksi viikkoa sitten. Lopputuloksena koko tiimi ympäriltäni sai lähteä. Klo 08.00 irtisanotut saivat sähköpostin irtisanomisesta ja että klo 10.00 loppuivat kaikki oikeudet kaikkiin järjestelmiin. Lähteä sai heti. Työvelvoitetta ei ole. On todella rankkaa jäädä ainoana töihin, kun kaikki muut ympäriltä irtisanottiin.”
Edellä oleva edustaa käsittämätöntä asennoitumista ja toimintaa johdon taholta. Rohkenen väittää, että tapahtuma jää irtisanotuille mieleen koko loppuelämäksi henkisenä painolastina. Harvoin työntekijöiden tekemiset tai tekemättä jättämiset ovat saneerausten ja irtisanomisten syitä. Todellinen syy löytyy yritysten johdosta, jossa ei ole ajoissa osattu / haluttu nähdä ”maailman muutokset” ja sopeutettu taitavasti organisaation toiminta vastaamaan uusia haasteita.
Irtisanominen on henkisesti rankka kokemus. Miksi sen lisäksi pitää vielä olla tyly ja tuhota ihmisarvo? Irtisanomisiin joudutaan. Emme voi sille mitään, koska nykymaailmassa tapahtuu monia odottamattomia muutoksia. Mutta kaikissa irtisanomistilanteissa voidaan toimia inhimillisesti. Menettely on irtisanoja henkilökohtainen valinta. Pelkurit pysyvät piilossa ja lähettävät sähköposteja. Valveutuneet johtajat ja esimiehet kohtaavat irtisanottavan silmästä silmään ja käyvät läpi muutoksen taustalla olevat todelliset syyt. He kuuntelevat myös irtisanottavan näkemyksiä ja kannustavat häntä elämässä eteenpäin. Erityisesti he pyrkivät välttämään syyllistämiset, koska tietävät, että tilanne on riittävän rankka muutenkin.
Jos irtisanojat eivät ymmärrä eivätkä osaa näitä asioita, niitä voi opetella. Mikä vaikutus tylyllä irtisanomisella on yrityksen PR-arvoon? Sana kulkee. Tieto leviää.
Kirjoitus synnytti LinkedInissä keskustelua ja moni toteaa, että irtisanominen on epämieluisa tehtävä.
Kommenttini.
Irtisanominen on epämiellyttävä ja vaikea tehtävä. Mutta jos joku pelkää puuttua epämieluisiin tehtäviin eikä suostu menemään epämukavuusalueelleen, hänen ei pidä hakeutua tai ottaa vastaan esimiestehtäviä. Johtamiseen liittyy aina vaikeita tilanteita ja mm. sitä varten esimiehiä palkataan. Hoidetaan kaikki tehtävään liittyvät työt ja pidetään huolta että asiakkaat ovat tyytyväisiä, prosessit toimivat, tulosta tulee ja henkilöstö voi hyvin.
Yksi tilanteen väistämisen syy on pelkkuruus. Toinen syy on itsekkyys ja ylimielisyys – vääränlainen vallanhalu ja -käyttö. Jälkimmäiset luulevat / uskovat olevansa muita parempia ja kokevat voivansa kohdella ihmisiä miten vaan. He pönkittävät valheellista oman arvon tunnettaan kohtelemalla muita huonosti.