Karl-Magnus Spiik

Kuva ja kirjoitus on julkaistu Talouselämä lehdessä 2.3.2025

Tilastotietojen mukaan mielenterveyshäiriöiden kustannukset ovat Suomessa 11 miljardia euroa vuodessa, kun tarkastellaan työstä poissaolleiden lukumäärää. Nuoren avainhenkilön kommentti: ”Kuvitelma työtehtävien jatkuvasta tehostamisesta ja henkilöstön tehokkuuden kasvattamisesta on tullut tiensä päähän.”

Perinteinen johtamiskulttuuri määrittää ihmisille työtehtävät, joiden toteutumista johtamisjärjestelmä ja esihenkilöt valvovat. Tämä käytäntö lähtee siitä yleisestä käsityksestä, että ihmiset kantavat automaattisesti vastuuta työtehtävistään ja toimivat ohjeiden mukaan. Ajatus on järkevä ja toiminut vuosikymmeniä. Mutta jatkuva tehostaminen muuttaa vapaaehtoisen työskentelyn pakonomaiseksi tekemiseksi. Positiivinen energia muuttuu negatiiviseksi ja syö ihmistä.

Olen toiminut johtamistaidon valmentajana noin 35 vuotta. Kokemusteni mukaan johtamisen vaikutus johdettaviin jakaantuu kolmeen osaan ja se koskee sekä yksityisellä että julkisella puolella työn suorittajia, asiantuntijoita ja keskijohtoa . Erityisesti se koskee työelämään tulevia nuoria.

• 1/3 lisää tekijöiden työhalua
• 1/3:n vaikutus on olematon
• 1/3 heikentää tekijöiden motivaatiota

Muut motivaation heikentäjät: turhat raportoinnit, tarkat säännöt, epäselvät vastuut, tiukat aikataulut, turhauttavat palaverit, jatkuva kiire, muutokset ilman riittäviä perusteluja ja huonosti organisoitu etätyöskentely.

Ratkaisuna on yksilö- ja yhteisökeskeinen johtamiskulttuuri (kuva alla), jossa pakkotekeminen muuttuu vapaaehtoiseksi vastuullisuudeksi. Tehokkuus lisääntyy luontaisesti, kun työhalu kasvaa. Stressi muuttuu innostukseksi, kun henkilöstö voi vaikuttaa siihen miten asiat tehdään. Keskijohdon työtaakkakin kevenee, kun johtajuus siirtyy oikealla tavalla toteutettuna strategiaan ja tavoitteisiin.

Johtamisjärjestelmän ja -kulttuurin kehittäminen tapahtuu siten, että ensin määritellään yrityksen tai yksikön visio eli päämäärä; seuraavaksi tavoitteet, suunnitelmat ja aikataulut. Näin on tehty ennenkin, mutta liian usein on unohdettu se tosiasia, että organisaatio ei opi eikä tee, ihmiset oppivat ja tekevät. Johtaminen pelkkien asioiden kautta on helppoa ja nopeaa, mutta se ei riitä, kun tavoitellaan tehokkuutta ja huippu tuloksia.

Kun johtajuus siirretään itseohjautuvuuteen, edellyttää se läpinäkyvää tiedonkulkua, aitoa vuorovaikutusta ja reilua tiimi- ja yhteistyötä. Kaiken taustalla on uuden toimintatavan oppiminen ja sitoutuminen yhdessä sovittuihin pelisääntöihin. Muutos tehdään harkitusti askel kerrallaan ja osallistavassa ja innostavassa ohjauksessa omin voimin tai asiantuntijan avulla.

Kaikkia johtamisen tasoja tarvitaan riippuen tilanteista, mutta kun halutaan lisätä henkistä energiaa eli innostusta ja sitoutumista, on painopiste yksilö- ja yhteisökeskeisessä johtamiskulttuurissa.

Tasolla 1 ja 2 vastuullisuus on pakollista. Tasolla 3 se kuuluu asiaan. Tasolla 4 ja 5 vastuullisuus perstuu vapaaehtoiseen valintaan. Jos haluat tietää miten kulttuurimuutos tehdään käytännössä ja minkälaisia tuloksia on saavutettu, lue tästä