Kirjoitus on julkaistu Kaarina-lehdessä
Ihmiset rakastavat muutoksia. Uusia asuntoja, autoja, kännyköitä ja huonekaluja ostetaan. Lomilla halutaan kokea jotain uutta. Koko elämä on muutosta. Kesän jälkeen tulee syksy, sitten talvi ja kevät. Yön jälkeen tulee aamu, sitten päivä, iltapäivä ja ilta. Eräänä kesänä suomalaisia hellittiin: Saimme nauttia kauniista ilmoista noin seitsemän viikkoa yhtäjaksoisesti. Olimme saaristossa veneilemässä. Kun viimeinen viikko alkoi, huokaisi tyttäremme aamiaisella: ”Voi kun sataisi edes vähän vettä!”
Kun sää ja olosuhteet aiheuttavat meille muutoksia, me sopeudumme niihin, kuten ihmiskunta on tehnyt vuosituhansia. Mutta kun joku muu eli johto tekee muutoksia, nousevat usein karvat pystyyn. Suurimpia syitä tähän ovat heikko tiedonkulku ja käskevä toteuttamistapa.
Suomalaiset saavat tietoa työtään koskevista muutoksista selvästi aiempaa heikommin, käy ilmi myös Tilastokeskuksen melko tuoreesta työolotutkimuksesta. Enää 34 % palkansaajista kertoo saavansa tietoa muutoksista jo niiden suunnitteluvaiheessa ja joka neljäs joutuu kohtaamaan muutokset ilman etukäteistietoa. Vuonna 1997 sama luku oli 41 prosenttia.
Muutoksen onnistunut toteuttaminen lähtee siis oikeasta johtamisesta. Ihmiset, joita muutos koskee, on otettava mukaan pohtimaan sitä. Lisäarvona johto saa ideoita ja rehellisemmän käsityksen siitä mikä on mahdollista ja missä voi tulla suuria ongelmia.
Muutosvastarintaa synnyttävät myös ihmiset itse. Meitä on moneen junaan: toiset ovat laiskoja, toiset jääräpäisiä ja jotkut aina negatiivisia. Liian paljon vastustetaan järkeviä muutoksia, joiden tavoitteena on menestyminen tulevaisuudessa. Maailma muuttuu, asiakkaiden tarpeet muuttuvat. Tekniikka kehittyy. Töitä viedään halvemman työvoiman maihin. Yksityisesti ihminen toimii yhtä järkevästi kuin yritykset. Jos saman tuotteen tai palvelun saa jostain 25 % halvemmalla, niin hullu maksaa siitä enemmän.
Kaikista maailman myllerryksistä huolimatta meillä on hyvät onnistumisen mahdollisuudet, koska työkulttuurimme ja moraalimme ovat edelleen vahvat. Suomesta löytyy myös paljon luovuutta ja sitkeyttä. Moni yritys on tämän todistanut. Siksi jokaisen tulisi suhtautua muutoksiin positiivisesti. Se on uusi mahdollisuus, joka piristää aivotoimintaa, opettaa uusia asioita ja antaa töitä.
Työskentely tämän päivän dynaamisessa – jopa kaoottisessa – työelämässä edellyttää uuden oppimista. On uskallettava mennä mukaan vauhdikkaaseen toimintaan. On opittava työskentelemään epävarmoissakin olosuhteissa. Kaikki tieto, jonka ihminen tarvitsee onnistuakseen työssään ja ollakseen onnellinen, on jo olemassa. Tiedon puute ei estä meitä menestymästä, vaan useimmiten sen estävät sopeutumisen ja kurinalaisuuden puute. Liian monet ihmiset haluavat tehdä asioita helpoimman kautta kuten ennenkin. Yksityiselämässä voimme toimia näin, mutta työelämässä on kamppailtava tulevaisuuden puolesta. Ja kun asenne on oikea, se tarjoaa mielenkiintoista ja innostavaa tekemistä.
”Sit kun” -ajattelu on haluttomuutta, joka nujertaa tehokkaasti. Se on näkymätön voima, joka ympyröi ihmisen ja estää häntä tekemästä sitä mikä nykyolosuhteissa olisi viisasta. On helppoa pysyä paikoillaan, mutta päivät muuttuvat viikoiksi ja viikot kuukausiksi. Ennen kuin ihminen huomaakaan, elämä on ohi. Eläköön muutos. Me tarvitsemme lepoa ja rauhaa. Mutta me tarvitsemme myös kokemuksia ja elämyksiä, joista huomaamme että olemme elossa. Näitä saa paljon keskellä muutoksia.