FaceBookissa keskustellaan Iltalehden jutun perusteella uskosta: IL:n suurkyselyn yllätystulos: Kirkkoon kuuluvista alle puolet uskoo Jeesukseen. Veli-Matti Rautanen kirjoittaa mm: ”Uskonto tarvitsee ihmisiä, ei ihminen uskontoa. Ihminen tarvitsee henkisyyttä, jonka olemme saaneet synnyinlahjanamme.”
Kommenttini.
Tulkitsen sanat siten, että usko on henkisyyttä ja uskonto on ihmisten luoma järjestelmä, josta valitettavasti löytyy itsekkyyttä, vallankäyttöä, ahneutta…
Ihminen ei voi luoda jumalallista ( = henkistä) järjestelmää eikä siitä voi tehdä oppikirjoja eikä opettaa toisille kuten autolla ajamista. On jopa naivia ajatella, että aikuisen ihmisen pitäisi uskoa ja pitää totuutena jotain sellaista mitä joku on joskus kirjoittanut tai joku muu on kokenut.
Kaikki profeetat, henkiset oppaat, buddhat, jeesukset… kehottavat: etsi oma tiesi. Usko on henkilökohtainen asia, joka perustuu ymmärtämiseen, valintoihin, kokemuksiin ja kokemuksista oppimiseen. Totuus elämästä on aina ollut olemassa ja tulee aina olemaan. Oman tien kulkeminen vie sitä kohti; oikopolkuja ei ole olemassa. Painovoimakin on aina ollut olemassa ja tulee olemaan – ennenkuin tiede tiesi siitä yhtään mitään.
Valitettavasti Kirkot (ihmisten luomat järjestelmät) ovat liikaa kiinni pinnallissa opinkappaleissa, muodoissa ja rituaaleissa, joista sitten kiistellään. Monen kohdalla niiden takana oleva todellinen sanoma on aikaa sitten jo unohdettu.
Toisaalta Kirkon piirissä työskentelee paljon henkisiä ihmisiä, jotka oikeasti auttavat toisia ja opastavat ihmisiä kulkemaan omaa tietään. Valitettavasti sieltä löytyy myös kapea-alaisesti ajattelevia itsekkäitä ihmisiä, jotka luulevat omistavansa totuuden, ylentävät itsensä toisten yläpuolelle ja jopa kuvittelevat olevansa parempia ihmisiä.