LinkedInissä keskustellaan julkisen sektorin uudesta suhtautumisesta. Kommenttini:
Valmensin erään kaupungin elintarvikeviraston henkilöstöä. Yhdessä seminaaripalautteessa luki: ”Viranomaisella on lakisääteinen valvontatehtävä ja rooli, ja viranomainen on velvollinen tekemään ikäviä päätöksiä. Emme ole asiakaspalvelijoita!”
Onneksi muut olivat eri mieltä. Totesimme yhdessä, että viranomaisetkin saavat palkkansa kansalaisilta eli ”asiakkailtaan”. Edustajien (eduskunnan päätösten) ja yhteisten sopimusten (valtion) kautta viranomaisille on määritelty yhteiskunnallisesti tärkeä valvontatehtävä, jotta kokonaisuus toimii oikeudenmukaisesti ja sääntöjä noudatetaan.
Näin asian ymmärtävät nykyään useimmat viranomaiset (mm. verottaja ja poliisi), jotka joutuvat myös tekemään ikäviä ratkaisuja. Entistä enemmän pyritään valvontatehtävän yhteydessä ymmärtämään ihmisiä, ja opastamaan heitä toimimaan jatkossa oikein.
TV:n poliisisarja on tästä oiva esimerkki. Rento lähestyminen, jutustelu, opastaminen ja kannustaminen saa aikaan parempia tuloksia useimpien ihmisten kohdalla kuin tiukkapipoinen määrääminen. Tällainen lähestyminen saa omantunnon kolkuttamaan ja asian muistaa paremmin. Autoritäärinen määrääminen nostaa helposti niskakarvat pystyyn, eikä tapahdu oppimista. Vain määrätyissä tapauksissa ei ole muita vaihtoehtoja kuin tiukka ote, käskyt, uhkaamiset ja rankaisemiset.