PIILAAKSON IDEA SUOMESSA

Piilaakso on teknologinen ekosysteemi ja jättimäinen hautomo, jossa yhdistyvät kulttuuri, ideat, keksinnöt ja elämäntapa. Monet teknologiakeskukset ympäri maailmaa yrittävät jäljitellä sitä, koska sen keksinnöt ovat muuttanut elämää maapallolla.

Kaikki ovat siellä yhden kontaktin päässä toisistaan (insinöörit, yrittäjät, rahoittajat) ja tapaamisissa on mukana jokaisen kontaktit. Tyytyväisyyttä ylläpidetään lukuisilla eduilla, mutta ongelmiakin löytyy: kulttuuri on miehinen, kaikki eivät onnistu, töitä tehdään paljon ja korkeat elinkustannukset.

Menestymisen perusidea on toisiaan lähellä olevat osaavat ihmiset, jotka haluavat kehittyä ja kehittää. Työilmapiiriä leimaa avoimuus, luovuus, ahkeruus, oppiminen ja yhteistyö. Aktiivinen vuorovaikutus synnyttävät onnekkaita kohtaamisia, joiden seurauksena keksitään uusia ratkaisuja, palveluja ja tuotteita.

Samaa ilmapiiriä löytyy Suomestakin ja poikkeuksetta nämä yksityiset ja julkiset yksiköt ovat muita edellä. Tutkija Marko Kestin väitöstutkimuksen mukaan työryhmäkohtaiset kehittämiset, joissa kyseenalaistettiin ja uudistettiin mm. työryhmän omia käytäntöjä, saivat aikaan merkittävää henkilöstön suorituskyvyn nousua, joka 
näkyy tuottavuuden, toimintakapasiteetin ja työhyvinvoinnin kasvuna.

Kun kysyn seminaareissa, missä ajattelette luovimmin, ovat vastaukset: metsässä, laiturilla, saunassa, lasten kanssa, suihkussa… Kukaan ei ole sanonut töissä. Autoritäärinen johtamiskulttuuri tukahduttaa luovuuden ja uudistumishalun. Vieläkin kuvitellaan, että ihminen on kone, joka tarvitsee sääntelyä ja valvontaa.

Pelisääntöjä tarvitaan, kun tehdään tiukalla aikataululla laadukkaita lyhyen tähtäimen tuloksia. Mutta kun halutaan sopeuttaa toiminta vastaamaan nykymaailman muutoksia, pitää ihmisten saada liikkua, keskustella ja innostua kuten Piilaaksossa. Nämä edellyttävät kahta johtamisen näkökulmaa: kurinalaista toimintaa ja vapaata ideointia. Jos ei tapahdu uudistumista, jäädään muiden jalkoihin. Jos koko ajan kehitetään, ei synny valmista.

Uusia työskentelytapoja voidaan ja pitää oppia. Kysymys on asenteista ja rohkeudesta heittäytyä muutokseen. Jotta panostukset kehittämiseen kohdistuvat oikein, tarvitaan  ”mutun” lisäksi suunnitelmallisesti koottua tietoa työryhmien nykyisistä toimintatavoista ja kehittämisen tarpeista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *