Suomen vuoden 2019 jääkiekon maajoukkueessa oli 18 ensikertalaista. Koko joukkue oli hyvä esimerkki henkisen energian ja yhteistyön merkityksestä. Kun edessä oli ottelu Ruotsia vastaan, oli ennusteiden ja vedonlyönnin mukaan Ruotsin voittomahdollisuus yhdeksän kymmenestä, koska joukkue oli voittanut kaksi edellistä maailmanmestaruutta ja siinä oli 21 NHL:n pelaajaa.
Mutta Suomi voitti ja se tuli tavalla, jota kukaan ei odottanut. Asiantuntijoiden ja pelaajien kommentteja: ”Hyvin organisoitu. Roolien ottaminen. Pelattiin toistemme eteen. Sitoutuminen. Ketterä joukkuepeli. Vahva usko. Pelaajilla korkea energia. Rohkeus. Pelattiin intohimolla ja sydämellä. Vahva itseluottamus. Flow-tila.”
Sitten Suomelle hävisi tilastollisesti paras joukkue Venäjä. Loppuottelussa hävisi Kanada, jolla on 9 olympiakultaa ja 26 maailmanmestaruutta. Suomen maalivahti Kevin Lankinen torjui loppuottelussa 43 laukausta, josta Ville Nieminen totesi: ”Lankiseen iski jumalmoodi, jossa tilassa maalivahti näkee kiekot pelaajien läpi.” Fyysisesti tällainen on mahdotonta. Kysymys on henkisestä energiasta, värähtelytasosta, joka sisältää myös informaatiota. Arkikielessä puhutaan vaistosta ja telepatiasta.
Valmentaja Jukka Jalosen kohdalla asiantuntijoiden näkemykset jäivät mielestäni vajaaksi, vaikka he hehkuttivat Jalosen asiantuntemusta, kokemusta, taktiikkaa ja rohkeutta pelaajien valinnassa. Jalosen voima henkisellä puolella oli vahva tahto ja hengen luominen. Joukkue rakennettiin erilaisista yksilöistä, ja kun ryhmä ottaa aidosti vastuun tavoitteen saavuttamisesta, on tuloksena usein 1 + 1 = 3.
Jalosen tapaisesta johtajuudesta puhutaan tässä kirjassa, jossa itseohjautuvuudella on suurin rooli tuloksen tekemisessä. Taitava johtaja ottaa johtajan roolinsa ainoastaan silloin, kun sitä tarvitaan. Muu johtajuus rakennetaan joukkueeseen yhteistyön, me-hengen, intohimon ja sitoutumisen avulla. Joukkueen johtajuus ei näy johtajan käyttäytymisessä, vaan ryhmän energiassa, vastuunottamisessa ja tuloksissa. Todellista valtaa ja vaikutusvaltaa ei ole vallan näkyvää käyttämistä, vaan se, että saa asiat tapahtumaan.
Kun joukkueen valtaa Niemisen mainitsema jumalmoodi, tuottaa se välillä hämmästyttäviä onnistumisia. Jos tahto ja energia puuttuvat, syntyy epäonnistumisia, vaikka luistellaan miten paljon tahansa ja hallitaan kiekkoa suurimman osan peliajasta. Niin sanottua jumalmoodia etsitään myös työelämään, kun pomot menevät partioon opettelemaan aitoa arvoilla johtamista ja luottamista itseohjautuviin tiimeihin.