Saatekirjeen teksti
Oheisena on ensimmäinen ehdotus työkaluksi ihmisten tarpeista (alhaalta) kasvavan kirkon työskentelyn aktivoimiseksi ja kehittämiseksi. Se ei ole kertaluontoinen malli, vaan sitä voi käyttää aika ajoin, koska tarpeetkin muuttuvat. Toisaalta tarpeiden kirjo on laaja kun otetaan huomioon eri ikäiset ja eri elämäntilanteessa olevat ryhmät. Joten samalla mallilla voidaan järjestää useita innostavia viriketilaisuuksia. Siksi malli ei myöskään vanhene.
Parhaimmillaan se toimii siten, että kirkolta apua tarvitsevat ihmiset ideoivat itse mitä he tarvitsevat, ja sitten vielä keskenään järjestävät nämä tekemiset. Mallin käyttö saattaa olla alussa vaikea. Mutta jos vetäjät valmistautuvat hyvin ja perehtyvät asiaan, pystyvät he järjestämään innostavia tilaisuuksia seurakuntalaisille.
Jos halutaan, voidaan koota sopiva vetäjäryhmä (noin 20 ) kokeilemaan tätä mallia yhdeksi illaksi (4 tuntia). Voisin itse toimia ohjaajana, ja selvittää tarkemmin mallin käyttöä ja työskentelytapoja. Samalla nämä vetäjät saisivat omakohtaisesti kokea miten työkalu toimii: he innostuvat sen käyttämiseen, sisäistävät mallin ja itseluottamus varsinaisissa tilanteissa on suurempi. Voin myös tehdä työkalun yksinkertaisemmaksi.
IHMISEN TARPEET
Ihmisen tarpeet voidaan jakaa seitsemään pääryhmään. Tarpeiden voimakkuudet vaihtelevat yleensä olosuhteiden muuttuessa ja eri ikäkausina (uusi ihmissuhde tai työpaikka, työn menetys tai sairastuminen jne. muuttavat usein tarpeiden rakennetta).
Ihminen voi myös kokea samanaikaisesti eri tasolla olevia tarpeita. Mitään yleispäteviä tarvekarttoja ei voida tehdä, jotka sopivat kaikille määrätyn ryhmän ihmisille. Eri ikäkausina määrätyt tarpeet ovat usein monilla ihmisillä samanlaisia.
A FYYSISET TARPEET
Tähän ryhmään kuuluvat kaikki asiat, jotka varmistavat hengissä säilymisen ja fyysisen hyvänolon esim: ruoka, asunto, työpaikka, tarpeelliset tarvikkeet ja kulkuvälineet, riittävä elintaso ja taloudelliset olosuhteet; fyysinen kunto, terveys ja suvun jatkaminen.
B TURVALLISUUDEN TARVE
Tähän ryhmään kuuluvat kaikki asiat ja olosuhteet, jotka tarjoavat turvallisuutta. Sellaisia ovat tavat ja tottumukset, vähän muutoksia ja uhkia elämässä, ennustettavissa oleva tulevaisuus ja että fyysiset tarpeet (A) pysyvät jatkuvasti kunnossa.
C SOSIAALISUUDEN TARVE
Tähän ryhmään kuuluvat ihmissuhteiden ja yhdessäolon tarpeet. Ryhmään kuuluminen on tärkeä ja se motivoi toimintaan ryhmän jäsenenä. Sosiaalisia tarpeita täyttävät ystävät, perhe-elämä, parisuhde.
D ARVOSTUKSEN TARVE
Tähän ryhmään kuuluvat vaikutusvallan ja vastuun tarve. Ihminen kaipaa ympäristön arvostusta ja tunnustusta. Määrätyn aseman saaminen tyydyttää myös tätä tarvetta. Arvostuksen tarve koetaan myös negatiivisena, erityisesti silloin kun jollakin on sitä liikaa (päteminen). Ilman arvostuksen tarpeita ei löytyisi johtajia, esimiehiä ja vastuunottajia, jotka haluavat vaikuttaa asioitten kulkuun.
E ITSENSÄ KEHITTÄMISEN TARVE
Tähän ryhmään kuuluvat itsensä toteuttaminen ihmisenä, ympärillä olevien positiivisten mahdollisuuksien hyväksikäyttö, henkinen kasvu ja elämän laatu.
F IHMISKUNNAN PALVELEMISEN TARVE
Tähän ryhmään kuuluvat ihmiskunnan ja yhteiskunnan palvelemisen tarpeet (rauha, luonnonsuojelu, vähäosaisten auttaminen, kehitysmaiden ongelmien ratkaiseminen …).
G KORKEAMMAN PÄÄMÄÄRÄN TARVE
Tähän ryhmään kuuluvat ihmisen uskonnolliset ja uskomisen tarpeet: yhteys Jumalaan, elämän tarkoituksen etsiminen ja pyrkimys koko olemassaolon ymmärtämiseen.
TEHTÄVÄ 1 (ajankäyttö 20-30 min.).
Tavoitteena on saada läsnäolijat ymmärtämään tarveajattelua (jotta tehtävä 2 onnistuu paremmin, ja saadaan hyviä ideoita ja ehdotuksia kirkon toiminnan kehittämiseksi).
Käykää yleiskeskustelua ihmisten tarpeista (luettelo). Keskustelkaa esimerkkien avulla siitä miten ne näkyvät käytännössä. Yrittäkää paikallistaa omia tarpeitanne: mitkä tarpeet ovat voimakkaampia ja mitkä ovat sellaisella tasolla, että niitä ei edes tule ajatelleeksi. On myös mielenkiintoista miettiä, miksi määrätyt tarpeet ovat tällä hetkellä muita voimakkaampia (esim. elämäntilanne).
Tilaisuuden vetäjän kannattaa valmistautua ajatusten esittelyyn, miettiä omia esimerkkejä, sekä sopia muutamien kanssa etukäteen puheenvuorojen käyttämisestä ja esimerkkien kertomisesta.
TEHTÄVÄ 2 (ajankäyttö 30-50 min.)
Tavoitteena on kartoittaa seurakunnan jäsenten tarpeita, jotka kohdistuvat kirkkoon: saada käytännön ideoita seurakuntalaisten palvelun parantamiseksi, ja aktivoida seurakuntalaisia yhteistyöhön ja vuoropuheluun.
Kaikki läsnäolijat jaetaan pienempiin työ- tai keskusteluryhmiin (3-5 jäsentä). Sopikaa mitä eri tarpeita (A-G sivulta) kukin pienryhmä käsittelee.
Kaikkien ei kannata käsitellä kaikkia, koska tehtävä muodostuu silloin hyvin laajaksi. Jos pienryhmiä saadaan useita, voi jokainen ottaa yhden tarvealueen käsiteltäväksi (A, B, C, D, E, F tai G). Tai jokainen pienryhmä voi ottaa 2-3 peräkkäin olevaa tarvetta, esim. yhdelle ryhmälle tarpeet A ja B, seuraavalla C ja D sekä kolmannelle E, F ja G.
Miettikää mitä kirkon ja seurakunnan piirissä voidaan tarpeen alueella tehdä tai järjestää seurakunnan jäsenille. Kirjatkaa ajatukset ja ehdotukset idealistaan.
Tärkeää:
* Koska niin kirkon taloudelliset kuin työntekijöidenkin resurssit ovat rajallisia, kannattaa ryhmissä ideoida erityisesti sellaisia toimintoja, jotka voidaan hoitaa seurakuntalaisten omin voimin ikäinkuin talkootyönä.
* Kirkon olemassaolo perustuu elämään ja yhdessäoloon eli sosiaaliseen tarpeeseen. Moni seurakuntalainen saa merkitystä elämälleen, kun hän voi kuulua ”elävään kirkkoon” eli johonkin ryhmään. Siksi ryhmän kokoontuessa ei aina olekaan tärkeintä ideoiden keksiminen, vaan miellyttävä yhdessäolo ja ajatusten vaihtaminen. Joskus jopa hiljaisuus on parasta yhdessäoloa, ja se voi antaa sisäistä voimaa pitkäksi aikaa eteenpäin.
TEHTÄVÄ 3 (ajankäyttö 30-40 min.)
Tavoitteena on saada esiin käyttökelpoisia ehdotuksia, miten kirkko voi käytännön tasolla täyttää yhteiskunnallista tehtäväänsä; miten ihmisten tarpeista kasvava kirkko voi toimia aktiivisemmin, auttaa seurakuntalaisia entistä paremmin ja laajentaa henkisyyttä paikkakunnalla.
Vaihtoehto I.
Jokainen ryhmä esittelee ideansa ja niistä keskustellaan. Tämä on hyvä tapa, koska sekä osallistuminen että tieto motivoivat. Joukosta saattaa myös löytyä lisää idean toteuttajia (ainakin ajatukset jäävät muhimaan). Tieto tulevista toiminnoista vahvistaa uskoa kirkon haluun palvella seurakuntalaisia.
Vaihtoehto II.
Jos ihmiset haluavat lähteä kotiin, kiitetään aktiivisuudesta, ja kerrotaan miten ryhmien ideoita käsitellään jatkossa (milloin ihmiset saavat palautteen työstään):
* kuka tai ketkä kokoavat ajatukset
* missä aikataulussa ne käsitellään (tehdään päätöksiä)
* milloin ja missä kerrotaan käytännön toimenpiteistä (innostetaan mukanaomijat uudestaan yhteen tekemään sitä mitä ovat itse keksineet)
Tämä tarvekartoitus ei ole vain yhden tilaisuuden asia. Samoja ryhmätöitä voi toteuttaa useissa tilaisuuksissa ja vaikka sopia etukäteen mitä tarvealuetta käsitellään seuraavalla kerralla. Alussa saattaa tulla paljon erilaisia ajatuksia. Kun ideointia jatketaan, paranee laatu ja ajatukset syvenevät. Ensimmäinen kerta voi jopa osittain epäonnistuakin, koska ajattelutapa on useimmille uusi, vetäjä hoitaa tilaisuutta ensimmäistä kertaa eikä kenelläkään ole oikein käsitystä, mistä on kysymys. Mutta harjoitus tekee mestarin. Olosuhteiden muuttuessa tarpeetkin muuttuvat ja taas on mietittävää.
Nämä ohjeet kannattaa kopioida kaikille, jotta jokainen voi seurata ja ymmärtää mitä ollaan tekemässä. Tieto menee paremmin perille ja avoimuus herättää luottamusta.