Talouselämä -lehdessä oli organisaatiopsykologi Pekka Järvisen erinomainen Tebatti-kirjoitus ”Organisaation ongelmia ei ratkota anonyymisti”.
Kommenttini
Laajat ja usein vaikutuksettomat nimettömät ilmapiirimittaukset turhauttavat yritysten henkilöstöä. Johdon mielestä mittaukset purkavat kuitenkin paineita. Mutta kun mitään ei tapahdu, paineet kasvavat ja kyselyt koetaan entistä turhauttavimpina.
Järvisen mukaan kritiikistä ei pitäisi loukkaantua tai pahoittaa mieltään. Todellisuudessa mielet kuitenkin pahastuvat, monet loukkaantuvat ja muutamat kostavat. Ihmiset reagoivat tunteilla halutaan tai ei.
Huono johtaminen ja heikko yhteistyö pitävät työyhteisössä yllä pelkoa, jonka vuoksi asioista ei uskalleta puhua omalla nimellä. Myös palautteiden antamisessa ja vastaanottamisessa on suuria puutteita.
Työyhteisöjen ongelmien esiin saamiseksi on kuitenkin keinoja, joissa palautteet annetaan anonyymisti. Silloin saadaan esiin nekin näkemykset, joista puhutuaan vain käytävillä ja jotka oikeasti pilaavat ilmapiiriä sekä haittaavat työskentelyä.
Keinona voidaan käyttää kohdennettua osasto- tai tiimikohtaista mittausta. Henkilöstökyselyn tuloksissa esimiesten tai tiimin vetäjien antamat arviot näkyvät erikseen, koska heidän tehtävänä on toimia esimerkkinä avoimuudesta.
Kirjalliset kommentit on koottuna yhteen eri otsikoiden alle, joista ei voi päätellä palautteen antajaa. Sitten ongelmakohdat ratkaistaan yhdessä, jolloin tiimi oppii ratkaisukeskeistä ajattelua, ammatillista asioiden käsittelyä ja itseohjautuvuutta.
Jos kritiikki johtamista kohtaan on rajua, sparraa ulkopuolinen asiantuntija esihenkilöä etukäteen sen vastaanottamiseen ja toimii purkutilaisuudessa erotuomarina ja tasapainottajana.