Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 18.5.1995
Kannustavasta johtamisesta on puhuttu vuosia. Tieto ei kuitenkaan muutu taidoksi, elleivät esimiehet aseta itseään aidosti peliin ja arvioi rehellisesti omaa johtamistaan. Hyvän vertailukohdan ja mallin tälle arvioimiselle antaa jääkiekkojoukkueemme johtaminen, jota leimaa avoin ja rehellinen keskustelu, aktiivinen kannustaminen ja kiittäminen sekä johdettavien aito arvostaminen ihmisinä. Kovat kundit ottivat maailmanmestaruuden aggressiivisessa lajissa kovien vastustajien joukossa pehmojohtamisella.
Tästä johtamisesta pelaajat ovat kertoneet haastatteluissaan: miten positiivinen henki on lisääntynyt, miten tekemisiä leimaa vahva yrittäminen, miten jokainen pelaa koko joukkueelle – ei vain itselleen, miten kaikki ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen – jopa nekin pelaajat, jotka jouduttiin pudottamaan joukkueesta.
Clarence Francis on sanonut: “Voit ostaa ihmiseltä aikaa, fyysistä läsnäoloa, tietyn määrän ammattitaitoa, aivo- ja lihastoimintaa. Mutta et voi ostaa motivaatiota ja innostumista, luovuutta ja kehityshalua, uskollisuutta ja sitoutumista. Ne sinun on ansaittava.” Curre Lindström näyttää käytännössä mitä tämä tarkoittaa.
Uskollisuuden ja sitoutumisen ansaitseminen liittyy esimiesten arvoihin, asenteisiin ja oikeanlaiseen nöyryyteen. Suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa ollaan vähitellen menossa oikeaan suuntaan näillä alueilla. Asioista puhutaan avoimemmin, tekijöitä otetaan aktiivisemmin mukaan asioiden käsittelyyn, ihmisten arvostus on lisääntynyt jne., mutta paljon on vielä tehtävä.
Käskevällä asiajohtamisella pääsemme melko pitkälle. Kun olemme tiukassa kilpailutilanteessa on managementin, perusammattitaidon, toimintatapojen ja yrityksen rakenteiden oltava suunnilleen kunnossa. Näiden kuntoon saattamiseksi tehdään nykypäivänä paljon töitä, josta kertovat esim. jatkuvat organisaatiomuutokset. Liian usein kehittäminen jätetään kuitenkin siihen eikä lopputulos tyydytä. Kipinä puuttuu.
Formulakilpailun voittamiseen ei riitä, että meillä on paras auto, laadukas huolto ja räjähtävä bensiini. Meillä on myös oltava pätevä kuljettaja, joka janoaa voittoa – jonka mielessä on vahva voittamisen tahtotila. Vasta hänen suorituksensa tuottaa lopullisen tuloksen. Filosofi Esa Saarinen toteaa: “Voittamisessa merkitsevät henkinen tahtotila ja lataus 90 % ja kova ammattitaito 10 %. Suomessa yleensä kaikki panostetaan ammattitaitoon.”
Vuosikausia on jauhettu suomalaisten heikosta itsetunnosta ja huonosta joukkuepelistä. Nämä ovat tosia niin kauan kun epäkypsä johtaminen ylläpitää niitä. Itsetunto on helppo pitää alhaalla esim. välinpitämättömyydellä, jatkuvilla negatiivisilla palautteilla ja raportointijärjestelmillä, joissa kiinnitetään huomiota vain virheisiin. Heikkoa joukkuepeliä syntyy, kun pelaajat eivät saa itse vaikuttaa asioiden kulkuun, kun heidän mielipitetään ei arvosteta eikä edes kuunnella ja kun esim. palkkausjärjestelmä ohjaa ihmisen kiinnostuksen vain omaan suoritukseensa.
Aggressiivinenkin valmennus tuottaa tulosta. Haukkuminen saa ihmisen liikkeelle. Suuttunut ihminen on usein hyvin energinen. Painonnostossa ja satasen juoksussa saattaa haukkuminen olla joskus jopa parempi keino kuin innostaminen ja kannustaminen. Pitkässä juoksussa tulos kuitenkin heikkenee. Piiskan vaikutus lakkaa, kun piiskaaminen lopetetaan. Kannustamisessa rakennetaan ihmisen sisään generaattori, joka käydessään tuottaa myös itse energiaa.
Maailmanmestaruus äärimmäistä henkistä kanttia vaativassa joukkuelajissa osoittaa, että suomalaisilla on vahva itseluottamus ja suomalaiset osaavat pelata joukkuepeliä, kunhan siihen annetaan mahdollisuuksia; kunhan johtaminen tuo esiin innostumiset, sisut ja sitoutumiset, jotka ihmisissä jo ammoisista ajoista asti on ollut. Lähes kaikilla ihmisillä on menestymisen halun ja onnistumisen liekki sydämessään. Ympäristö ja johtaminen saavat sen palamaan säästöliekillä tai roihuamaan.
Mahtava kiitos koko Suomen Jääkiekkojoukkueelle loistavasta lopputuloksesta. Vielä suurempi kiitos henkisestä näytöstä. Joukkue näytti mitä me suomalaiset olemme ja osaamme, kun saamme siihen oikeanlaista ohjausta ja tilaisuuden.