Kommenttini
Asiantuntijoiden todellinen työaika on se aika, jolloin aivot tekevät työtä yrityksen ja asiakkaan hyväksi – ei se aika, jolloin ihminen on työpaikalla. Tästä ajasta ihminen päättää itse, eikä sitä voi säätää minkäänlaisilla ohjeilla ja määräyksillä.
Yksi esimerkki on etätyö. Kun työn tekijä kokee enemmän innostusta ja luovuutta sekä tietää saavansa enemmän aikaan kotona rennossa ja rauhallisessa ympäristössä, on etätyö kummankin etu. Kun töissä jonkin työn tekeminen vie esim. 5 tuntia, voi se toisenlaisessa ympäristössä ja mielentilassa sujua 2 tunnissa. Tämä on myös yhteiskunnan etu, kun olemassa olevilla resursseilla saadaan enemmän aikaan. Käytännössä se merkitsee tehokkuutta ja kilpailukyvyn paranemista.
Entä yöllä unessa tehty työ? Jokaisella lienee kokemuksia miten edellisen päivän sekavaan ongelmaan tupsahtaa aamulla mieleen hyvä ratkaisu. Missä kohtaa tämän työn kellokortteja leimataan?
Nykyään myös ”normaali” työ on entistä enemmän aivotyötä kehittyvän teknologian ansiosta. Tulevaisuuden toivot – fiksut nuoret eivät edes halua töihin yrityksiin, joissa tekemistä valvotaan esim. kellokorteilla.
MSc Charlotta Niemistön väitöskirjasta 2011: ”Y-sukupolvi (1980-1995 syntyneet nuoret) muodostaa megahaasteen työnantajille. Heillä on korkeammat vaatimukset hyvästä tasapainosta työn ja vapaa-ajan välillä. He haluavat toimia itsenäisemmin. Tämä edellyttää yritysten henkilöstöpolitiikalta mm. entistä enemmän proaktivisuutta ja strategista otetta.”
Proaktiivisuus tarkoittaa aktiivista ja aloitteellista toimintaa, jossa ihminen on itseohjautuva ja kantaa vastuun toiminnastaan. Valinnat ovat henkilökohtaisten arvojen ja päätösten mukaisia, vähemmän olosuhteiden tai muiden mielipiteiden sanelemia. Proaktiivisuuden vastakohta on traditionaalisuus (perinteinen, vanhanaikainen = kellokorttiajattelua).
Strateginen johtamien on ajattelun johtamista. Suunnasta ja tavoitteista sovitaan ennakkoon, jonka jälkeen tiimit / ryhmät / yksilöt saavat työrauhan ja päättävät itse miten tavoitteet saavutetaan.