Pekka Kurvinen ottaa kantaa kysymykseen, lue tästä.
Omat kommenttini:
ERITTÄIN TÄRKEÄ AIHE. Ihminen on kuIn kahden pöydän varassa oleva lankku, jonka keskelle voidaan kasata paljon kiviä. Lankku taipuu… taipuu… taipuu, mutta kestää. Kunnes viimeinen kivi katkaisee sen.
Me kestämme käsittämättömän paljon painetta henkisesti ja fyysisesti. Katsokaa 200 kg painoisia ihmisiä ja miettikää minkälaisesta fyysisestä olomuodosta hekin ovat lähteneet liikkeelle. Henkisesti olemme samanlaisia. Juuri tämä pikku hiljaa tapahtuva kestäminen on synnyttänyt harhan, että olemme voittamattomia – ”onhan ennenkin selvitty!”
Oppiminen ja venyminen on hyvä asia. Joskus pitää jopa tehdä henkisiä ”maitohappoharjoituksia”, mutta rajakin on olemassa. Rimaa voidaan nostaa pikku hiljaa. Valitettavasti juuri tämä taito on puutteellnen tai sitä ei edes ymmärretä – eli miten lisätään omaa suorituskapasiteettia. Se tehdään ”Siperia opettaa” mentaliteetilla ja siksi tapahtuu katkeamisia.
Täältä löytyy muutamia keinoja henkisen suorituskapasiteetin lisäämiseksi.