Kommenttini ”hyvästä johtajasta”
Johtaminen on palvelutehtävä eikä tilaisuus itsensä korostamiseen muiden kustannuksella, vaikka välillä johtajalta vaaditaan rohkeita päätöksiä, kovia otteita ja seisomista selkä suorana keskellä myrskyä.
Eräässä korkeakoulussa jaettiin opiskelijat kahteen ryhmään. Ensimmäinen sai tehtäväkseen miettiä minkälainen on hyvä ihminen ja toinen minkälainen on hyvä johtaja. Kun tuloksia tarkasteltiin, olivat listat lähes identtiset. Hyvä johtaja on hyvä ihminen, mutta hyvä ihminen ei ole vielä hyvä johtaja.
TOISESSA KOHDASSA KÄSITELLÄÄN ESIMIESTAITOJEN OPPIMISTA; tässä kommenttini.
Johdon harha on kuvitella, että huonoa johtajutta voidaan kehittää samalla tavalla kuin koneita korjataan -> tehdään lyhytaikainen projekti tai tilataan muutaman päivän valmennus.
Tottakai nekin saavat jotain aikaan, kun ”vene korjataan sieltä mistä se vuotaa”. Valitettavan usein ongelmat palaava, kun tulevia vuotokohtia ei ennakoida eikä rakenteita vahvisteta.
Johtajuuden laadun nostaminen tapahtuu pitkäjänteisellä valmennustyöllä, jossa on välitehtäviä ja tavoitteita, joiden onnistumisia myös mitataan. Kun puhutaan todellisesta johtajuuden kehittämisestä, merkitsee se myös henkistä kasvua. Ilman omien arvojen, asenteiden, tarpeiden ja ajattelun arvioimista ei saavuteta sellaista henkistä kasvua, jota tulevaisuuden johtajalta / esimieheltä edellytetään.
Cloetta Fazer Makeiset voitti 2003 Suomen parhaan työpaikan palkinnon ja oli Euroopan 10 parhaan joukossa. Valmennus suunniteltiin yhdessä ja pidettiin huolta, että osaamisen lisääntyminen siirtyi johtamisen kautta koko organisaatioon siten että se palveli asiakastyytyväisyyttä, henkilöstön motivaatiota ja tuloksellisuutta. Silloinen toimitusjohtajan Tero Rautsola totesi: ”valmennus opetti miten pehmeän puolen arvoilla tehdään kovan puolen tuloksia”.
Tekniikka ja menetelmät muuttuvat kovaa vauhtia. Ihmisten johtamisen perusasiat eivät muutu eli miten synnytetään luottamusta, innostusta, sitoutumista, vastuullisuuttta, ahkeruutta, kehittymisen halua….).