MIELEN VOIMA URHEILUSSA

Julkaistu Suomen Sulkapalloliiton Nuppi verkkolehdessä.

Henkisen valmennuksen mestari opasti jousiampujaa: ”Voittamisen kiihkosi on niin suuri, että
henkinen energiasi ei kohdistu suoritukseen, vaan se karkaa tulevaisuuteen.” Golfissa tämä
tarkoittaa katseen nostamista pallosta lyöntihetkellä liian aikaisin.

Pakonomainen tekeminen tuottaa alisuorittamisia. Kaikki pelaajat tietävät, että kun puristaa
mailaa liikaa, ei synny tulosta. Mieli ja keho eivät ole silloin tasapainossa, jossa henkinen ja
fyysinen yhdistyvät kykyjen mukaan parhaaseen suoritukseen.

Viime kesän Berliinin EM-kisat olivat Suomelle kaikkien aikojen heikoimmat. Useimmat
urheilijat kertoivat etteivät saaneet itsestään parasta irti. Taitoa ja tahtoa heillä oli varmasti sekä
taustalla valtava määrä harjoituksia. Mutta tositilanteessa ”turboruuvia” ei löytynytkään.

Mielen voimassa tarvitaan kokemuksellista oppimista eli käytännön keinoja, joilla urheilija
pystyy avaamaan energiakanavansa oikealla hetkellä siten, että kyvyt ovat maksimikäytössä.

Kun mielikuva ja tahto suorituksesta on kirkas ja koko kehossa vahva onnistumisen halu, kokee
urheilija miten energia purkautuu osaamisen kautta tuloksen tekemiseen. Kyse voi olla yhdestä
sulkapallon lyönnistä tai 10.000 metrin juoksusta. Kaikki tapahtuu kuin itsellään.

Kun Valtteri Bottas voitti viime vuonna Australiassa FI kilpailun, sanoi hän haastattelussa:
”Kun on hyvä flow päällä, kaikki tuntuu helpolta, vaikka se ei ole sitä.” Kun amatööritason
keilaaja tekee täyskaadon, keihäänheittäjä tekee ennätyksen tai jousiampuja ampuu keskelle
taulua, kokevat he saman tunteen ja usein ihmettelevät miten se oli niin helppoa.

Bottaksen auton ja moottorin pitää olla parhaassa mahdollisessa kunnossa, jotta se tuottaa juuri
sen tuloksen, mitä varten se on tehty. Samalla tavalla urheilijan fyysinen keho ja osaaminen
pitää olla parhaassa mahdollisessa kunnossa. Tätä varten Suomesta ja maailmalta löytyy paljon
valmennuksen huippuosaamista ja ammattilaisia.

Mutta mikään moottori ei toimi ilman voitelu- ja polttoaineita, eikä kukaan urheilija saavuta
huipputuloksia ilman henkistä latausta. Mitä suurempi on henkinen paine, sitä suurempi
merkitys on mielen voimalla, joka räjäyttää kehon polttoaineen juuri oikealla hetkellä, oikealla
tavalla, oikealla voimalla, oikeaan paikkaa. Voiteluaine virtaa kehossa siten, että kaikki lihakset
koordinoituvat sen hetken tuloksen tekemiseen.

Tuskin tiede ja osaaminen kehittyvät koskaan niin pitkälle, että sulkapallo lentää verkon yli
pelkän mielen voimalla. Molemmista on aina kysymys eli hengestä ja materiasta.
Huippuonnistumisessa kirkas tavoite toteutuu fyysinen osaamisen ja voiman kautta.
Jalkapalloseura oli henkisesti lukossa ja hävisi otteluita toisensa jälkeen. Valmentajan ja
joukkueen keskinäisessä suhteessa oli ongelmia. Ilmapiiri oli kireä, jonka seurauksena
pelaajilla oli takaraivossa pakkovoittamisen fiilis. Töitä tehtiin kentällä paljon, mutta tulosta ei

syntynyt. Pidimme joukkueelle valmennuksen, jossa paineet purettiin, puhuttiin asioista niiden
oikeilla nimillä ja annettiin palautetta puolin ja toisin. Sitten tehtiin mentaaliharjoitus, jossa
uppouduttiin mielen syvyyksiin rentoutumaan ja kokemaan onnistumisia. Joukkue voitti
seuraavat kolmetoista ottelua.

Mielen voimaa, itseluottamusta ja onnistumisen kiihkoa ei voi syöttää ulkoapäin. Ne pitää
löytää urheilijan sisältä – mielestä ja sydämestä. Henkisessä valmennuksessa tiedetään mistä on
kysymys, mutta keinovalikoima on usein liian teoreettinen. Formulapiireissä hyvin tunnettu
lääkäri Aki Hintsa käsittelee kirjassa ”Voittamisen anatomia” tätä perusteellisesti. Henkinen
valmennus ei perustu vain tietoon ja pinnallisiin keinoihin, vaan se on syvällinen kasvuprosessi.

Nykypäivän aivotutkimus ja neuropsykologia tutkii mielen voimaa ja meditaatiota.
Tutkimusten tulokset vahvistavat tieteellisesti edellä kerrotut näkemykset. Kyse ei kuitenkaan
ole mistään uudesta asiasta. Mielen voima on aina ollut olemassa siitä lähtien, kun ihminen
oppi ajattelemaan tietoisesti.

Edesmennyt jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth haavoittui sodassa vakavasti ja hänelle
ennustettiin vain muutamia elinpäiviä. Marsalkka Mannerheim kävi tervehtimässä ja
sanoi: ”Ehrnrooth ei kuole. Hänen katseensa on kirkas ja silmissä vielä elämän liekki!”
Ehrnrooth selvisi ja kertoi myöhemmin, että lääkärit ja leikkaukset olivat suureksi avuksi,
mutta tärkein tekijä oli marsalkan sanat: ”Hän ei kuole! Se antoi uskoa!”

Kun urheilija lähtee suoritukseen, pitää selkä olla suorana, katse kirkas ja sydämessä palaa
elämän eli voittamisen liekki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *