Kirjoitus on julkaistu Munuaistautiliiton jäsenlehdessä
Suomen taloudellisen tilanteen kohentuminen ja Olvin olutmainos ovat viime aikoina korostaneet positiivista ajattelua ikäänkuin nyt olisi keksitty jokin uusi asia. Näin ei ole. Myönteisyys tulee hyvin kaukaa; ilmeisesti aina sieltä asti, kun ihminen oppi tiedostamaan omaa ajatteluaan.
Useimpien uskontojen ja kansojen tarustoista löytyy sama kehotus. ”Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä. Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu hyviä hedelmiä” – lukee mm. Raamatussa. Hyvä ajatus siis tuottaa hyvän teon ja huono ajatus huonon teon. Buddhalaisuuden perusohje on: ”Pidättäydy negatiivisista teoista, suorita kaikin puolin hyviä ja viisaita tekoja. Hallitse mielesi.”
Myönteinen ajattelu on tunnusomaista elämää arvostavien ihmisten kohdalla. Ihmisyyden arvot saisivat muutenkin lisääntyä työelämässä ja yhteiskunnassa. ”Kovien ja pehmeiden” arvojen oikeanlainen tasapaino tuottaa kaikkialla parhaat tulokset. Yrityksille se antaa lisää tehokkuutta ja tuottavuutta henkilöstön paremman sitoutumisen kautta. Ihmisille tämä tasapaino merkitsee työtyytyväisyyttä, itsensä toteuttamismahdollisuuksia ja elämän laatua. Puhumme ”kestävän kehityksen tiestä”, jonka perusideana on luoda maailmaan sellaiset elämää säilyttävät arvot ja järjestelmät, että niin meillä kuin tulevillakin sukupolvilla on täällä hyvä asua.
Positiivinen ajattelu on älyllinen valinta. Järkevä ihminen ohjaa ajatteluaan myönteiseen suuntaan, koska hän on huomannut kokemustensa pohjalta, että siitä on hyötyä. Älykkään ja viisaan ihmisen ero on siinä, että älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei joudu. Viisas ihminen ennakoi tilanteita ja ohjaa elämäänsä. Hän ei kulje virran mukana. Eräältä elämäänsä tyytyväiseltä ihmiseltä kysyttiin kerran, miten hän oli osannut niin usein löytää uusia mahdollisuuksia ja tehdä oikeita ratkaisuja. Hän vastasi: ”Kun tulen tien haaraan, katselen ihmisten jättämiä jalanjälkiä ja valitsen useimmiten sen tien, jota on kuljettu vähemmän.”
Edellä oleva tarkoittaa, että arvioimme elämää omista lähtökohdistamme ja tarpeistamme käsin. Emme vertaa itseämme muihin ja kilpaile turhaan kaikessa tekemisessä ja tavarassa. Nostamme tietoisuuteen meille itsellemme tärkeät asiat ja rakennamme elämämme niiden pohjalta. Eräs myyjä saapui kerran maaseudulla vanhuksen luokse, joka sahasi puita pokasahalla. Myyjä esitteli innostuneesti uutta moottorisahaa ja kertoi miten paljon puita sillä saa aikaan tunnissa. Vanhus kuunteli ystävällisesti ja totesi sitten: ”Kiitos vaan tiedoista, mutta en osta moottorisahaa.” Myyjä pettyi ja kysyi miksi et. Mies vastasi: ”En tarvitse niin paljon puita tunnissa.”
Positiivinen ajattelu ja suhtautuminen asioihin pitää useimmiten mielialan parempana. Voimme henkisesti paremmin ja olemme onnellisempia. Osaamme elämän kovissakin tilanteissa löytää ajatuksia ja arvoja, joilla hankalat tilanteet ja ahdistukset kestetään paremmin. Joskus elämä pakottaa meidät hyvin vaikeiden tilanteiden ja päätösten eteen. Silloin tarvitaan oikeanlaista nöyryyttä ja uudenlaisia ajatuksia, joiden avulla vaikeuksienkin keskeltä löytyy ulospääsy ja tarkoitus omalle elämälle.
Positiiviseen ajatteluun liittyy unelmoimisen kyky, jonka valitettavan moni aikuinen on menettänyt. Kun joku ryhmässä rakentaa leikkimielisesti pilvilinnoja tai heittelee ilmaan luovia ideoita, toteavat tällaiset kyvyttömät ihmiset, että ”älä ole niin lapsellinen” tai ”ollaan nyt sentään järkeviä aikuisia”. Liian moni luulee, että aikuisena oleminen tarkoittaa vakavuutta, joka usein kääntyy tosikkomaisuudeksi ja negatiivisuudeksi.
Tällaisten asenteiden taustalla on usein pelko leimautumisesta ”helppoheikiksi”. Ympäristön kohdalla saattaa taustalla toimia vanha ohje: ”Otsasi hiessä sinun pitää leipäsi ansaitseman!” Jos tällainen käsky on syvällä alitajunnassamme, lienee melko luonnollista suhtautua luovaan ja ennakkoluulottomaan ihmiseen negatiivisesti. Voimme kuitenkin muuttaa näitä alitajunnan vanhoja malleja juuri positiivisen ajattelun avulla.
Alitajunnassa on myös paljon hyviä ohjelmia, joita kannattaa vaalia. Ne ovat ikäänkuin elämän kaasupolkimia. Vääränlaiset asenteet ovat jarruja. Jos ajamme autoa jarru aina päällä, jossain kohtaa tulee ongelmia.
Unelmointi, huumori ja iloisuus kuuluvat elämään. ”Nauru pidentää ikää” on vanha sananlasku, joka nyt on tieteellisestikin todistettu oikeaksi. Nauramisessa elimistö rentoutuu, ruumis tuottaa jotain kemikaaleja, jotka ovat meille hyväksi. En ole perehtynyt asiaan sen tarkemmin. Minulle riittää omat kokemukseni eli se, että voin iloisena paremmin kuin kiukkuisena. Päätöksiä on helpompi tehdä, yhteistyö sujuu kitkattomasti, ajankäyttö tuntuu toimivan hyvin jne.
Mahdollisuuksia elämän ilon löytämiseen on paljon. Lähde perheesi kanssa luontoon. Muuta pikku tapojasi. Kohenna kuntoasi askel kerrallaan. Sopikaa perheessä, että tänään saa kertoa vain myönteisiä asioita ja antaa vain positiivisia palautteita. Mene tapaamaan vanhoja unohtuneita kavereita. Yllätä ”hankala” naapuri ja tarjoa kahvit. Kun tunnelma on negatiivinen, ei ole niin tärkeä mitä teemme, vaan että teemme jotain, jolloin tunnelmakin muuttuu.
Lainaus positiivari-lehdestä: “Onnellisimmat ihmiset ovat harvoin kaikkein rikkaimpia, kauneimpia tai edes lahjakkaimpia. Onnelliset ihmiset eivät ole riippuvaisia ulkoisten asioiden tuomasta jännityksestä tai hauskuudesta. He nauttivat elämän perusasioista, jotka voivat usein olla hyvin yksinkertaisia. He eivät tuhlaa aikaansa ajattelemalla, että ruoho on aidan toisella puolen vihreämpää. He eivät kaipaa eilistä tai murehdi huomista.
He elävät tätä hetkeä ja ovat iloisia saadessaan olla elossa. He nauttivat työstään ja tekemisistään, perheistään ja ympärillään olevista hyvistä asioista. He joustavat ja osaavat sopeutua. He antavat tuulen puhaltaa ja mukautuvat ajan vaatimuksiin kuten puut ja luonto myrskyn kourissa. He nauttivat elämän kilpailuista ja ovat sopusoinnussa maailman kanssa. He osaavat ajatella positiivisesti. Heillä on myös kyky välittää itsestään ja muista. He kunnioittavat olemassaoloa ja elämän perusasioita.”