Elämme taas kerran mielenkiintoista aikaa. Uutisissa kerrotaan irtisanomisista, kurssit heiluvat ja usko talouteen on heikko. Toisaalta lehdissä on paljon paikanhakuilmoituksia ja nimityksiä, ja suomalaisten usko omaan talouteen on vahva. Mistä on kysymys? Turun ja Helsingin välissä on aamuisin valtava liikenneruuhka. Mihin kaikki ovat matkalla, jos meillä on taantuma?
Ovatko reaali- ja mielikuvamaailma irtoamassa toisistaan? Reaalimaailma on se missä elämme, jossa monet asiat töissä ja kotona tehdään kuten ennenkin. Tottakai muutoksia tapahtuu, mutta aikaa menee ennenkuin ne ovat tosia. Mielikuvamaailma on aivoissa. Parhaimmillaan olemme siellä elokuvissa, ja suurikin tunnetilan muutos voi tapahtua sekunnissa. Kiinnostuksestamme kilpaileva media pyrkii kuvailemaan reaalimaailmaa, mutta vaikuttaa mielikuvamaailmaamme. Sadan ihmisen irtisanominen on uutinen, mutta sadan ihmisen palkkaaminen vuoden aikana ei välttämättä sitä ole.
Kun ihminen on reaalimaailmassa ja kysyntä laskee muutamia prosentteja tai organisaatio muuttuu, niin suhtautuminen on usein: ”onhan näin tapahtunut ennenkin”. Monilla aloilla on tavanomaista, että liikevaihto heittelee kuukausittain tai vuosittain. Mutta kun ihminen on ollut tämän syksyn mielikuvamaailmassa, ja liikevaihdon pieneneminen yhdistyy talojen ja kurssien romahtamiseen, yritysten saneeramis- ja fuusiouutisiin, niin reaktio on helposti: ”mitä nyt tapahtuu, miten minun käy…”
Informaatioteknologian kasvu on valtava. Tämä ei ole hyvä eikä huono asia. Näin vain on. Mutta miten ihminen pysyy koossa tässä myllerryksessä? Tietoa tulvii joka paikasta; mistä löytyy oleellinen? Mielikuvia syötetään tajuntaamme lukuisilla välineillä. Mikä on totta? Mihin pitää reagoida? Mihin tiedon voi suhteuttaa? Mitä heikompia ihmisen kokonaisuuden ymmärrys, tietoinen ajattelu ja henkinen tasapaino ovat, sitä helpommin hän joutuu tietotulvan ja mielikuvien pyöritykseen.
Elämme suhteellisuuden maailmassa, jossa on yhtäaikaa läsnä kaksi ääripäätä, mm. todellisuus ja mielikuvitus. Jos meillä ei ole vasenta, miten määrittelemme oikean? Jos ei ole yötä, mistä huomaamme että on päivä? Jos emme välillä pelkää, miten tunnistamme hyvän olon? Vastakohtia tarvitaan tilanteen tiedostamista ja määrittelemistä varten. Jos yritys on tehnyt kymmenen vuotta positiivista tulosta, niin siitä tulee jo itsestäänselvyys. Mutta jos se on tehnyt kolme vuotta tappiota ja sitten voittoa, niin johan tuntuu hyvältä.
Oheisena on joululahjaidea jaettavaksi lähipiirille, jonka avulla joulun kokemukset voidaan siirtää lähemmäksi hyvää oloa, kohti lähimmäisen rakkautta.